Palk­ka­tur­va­uu­dis­tus parantaisi vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa

Jos työnantaja on maksukyvytön, työntekijä voi hakea palkkaturvana työsuhteesta johtuvia saatavia. Saatavilla tarkoitetaan muun muassa palkkaa, vuosilomakorvausta ja päivärahoja. Saatavien peruste ja määrä tulee saada selvitettyä, jotta palkkaturvaa voidaan maksaa.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi hallitus ehdottaa, että palkkaturvan hakuaikaa pidennettäisiin vakavan työperäisen hyväksikäytön uhreille. 

Uudistuksen tavoitteena on myös ratkaista palkkaturvan kattavuuteen liittyviä kysymyksiä sekä kehittää tietojen saamiseen ja antamiseen liittyviä seikkoja. Tarkoituksena on lisäksi nopeuttaa palkkaturvamenettelyä ja torjua harmaata taloutta.

”Tällä hallituskaudella on tehty hartiavoimin töitä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja uhrien aseman parantamiseksi. Tämä työ jatkuu nyt myös palkkaturvan uudistamisella. Vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyy lähes aina merkittävää alipalkkausta. Uhreilla olisi jatkossa pidempi aika palkkaturvan hakemiseen”, korostaa työministeri Tuula Haatainen.

Palkkaturvan hakuaika on normaalisti kolme kuukautta saatavan erääntymisestä. Jatkossa vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrit voisivat saada palkkaturvaa myös tämän hakuajan ulkopuolella joko lainvoimaisen rikostuomion perusteella tai ilman tuomiota. 

Jos vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrin työnantaja on tuomittu rikostuomiolla maksamaan työsuhteesta johtuvia saatavia tai niihin perustuvaa rikosvahingonkorvausta, rikoksen uhri voi hakea hänelle kuuluvia saatavia palkkaturvana. Hallitus ehdottaa, että tällaisessa tilanteessa kolmen kuukauden hakuaika alkaisi vasta tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta. Tavoitteena on estää, että työsuhdesaatavat ehtisivät vanhentua rikostutkinnan ja syyteharkinnan aikana. 

Palkkaturvaa voitaisiin maksaa uhrille normaalista hakuajasta poiketen myös silloin, kun asiassa ei ole annettu tuomiota. Tämä koskisi tilanteita, joissa voidaan perustellusti arvioida, että työntekijään on kohdistunut vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä ja se on estänyt palkkaturvan hakemisen tavanomaisen hakuajan puitteissa. Hallitus esittää, että tällaisissa tilanteissa palkkaturvan hakuaikaa pidennettäisiin 18 kuukauteen työsuhteen päättymisestä. 

Työntekijä voisi saada poikkeavan palkkaturvan hakuajan hyväkseen vain kerran.

Palkkaturvaviranomaisen tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeuksiin esitetään muutoksia. Muutosten tavoitteena on nopeuttaa palkkaturvaprosessia sekä torjua harmaata taloutta. Työnantajan tiedonantovelvollisuus ulotettaisiin muun muassa juridisen oikeushenkilön taustalla toimiviin luonnollisiin henkilöihin. Jatkossa palkkaturvaviranomainen voisi asettaa uhkasakon työnantajan tiedonantovelvollisuuden tehostamiseksi. 

Palkkaturvaviranomaiselle ehdotetaan mahdollisuutta oma-aloitteisesti luovuttaa tietyissä tilanteissa palkkaturvaan liittyviä tietoja esitutkintaviranomaiselle, syyttäjälle, rahanpesun selvittelykeskukselle, verohallinnolle ja työsuojeluviranomaiselle. Muutoksella torjutaan harmaata taloutta ja rikollisuutta.

Riitaisissa tilanteissa palkkaturvahakemuksen jättämistä edeltää yleensä oikeusprosessi, jossa tuomioistuin tutkii työsuhteen osapuolten vaatimukset ja väitteet. Jos työnantaja jättäytyy oikeusprosessissa passiiviseksi, työntekijä voi saada hyväkseen yksipuolisen tuomion, jossa hänen esittämiensä vaatimusten oikeellisuutta ei ole tutkittu. Tuomioistuin ei myöskään tutki sisällöllisesti sovintoa, johon työsuhderiidan osapuolet oikeusprosessin aikana mahdollisesti pääsevät. 

Palkkaturvan kannalta yksipuoliset tuomiot ja tuomioistuimen vahvistamat sovinnot ovat ongelmallisia, koska niissä ei yleensä selvitetä saatavien perustetta ja määrää. Palkkaturvan maksaminen kuitenkin edellyttää, että saatavien peruste ja määrä voidaan selvittää. Palkkaturvalainsäädäntöön esitetään lisättäväksi edellytykset palkkaturvan maksamiseksi yksipuolisen tuomion ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella.

Muutokset on valmisteltu kolmikantaisesti, ja ne tulisivat voimaan 1.1.2023.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.