Paras luontoteko 2021–2022 oli Hiitolanjoen ennallistaminen

”Hiitolanjoen ennallistaminen sekä kunniamaininnan saanut naalin suojelutyö ovat erinomaisia esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä luonnon hyväksi sekä paikallisista, konkreettisista teoista, joilla voimme vaikuttaa luonnon tilaan. Hiitolanjoen onnistunut hanke virtavesien vapauttamiseksi auttaa myös työssä Palokin koskien ennallistamiseksi, jota hallitus on sitoutunut edistämään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Hiitolanjoen patojen purkamisella on saavutettu merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen tulokset ovat olleet seurantatutkimusten mukaan erinomaisia: äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia on havaittu joessa runsaasti heti patojen purun jälkeen. Luonnon tilan parantamisen lisäksi alueella on luotu ihmisille virkistysalueita luontoa kunnioittaen. Hankkeessa on tehty myös vaikuttavaa viestintätyötä koskien virtavesien ennallistamista.

Vesivoiman tuotannon kannalta vähämerkityksisten patojen purku ja jokiuoman ennallistaminen hyödyttävät pitkäkestoisesti koko ekosysteemiä. Toimista hyötyvät samanaikaisesti vaelluskalat, muu virtavesilajisto sekä uhanalaiset virtavesiluontotyypit.

Raati kuvailee Hiitolanjoen ennallistamishanketta rohkeaksi, useiden toimijoiden yhteistyöllä toteutetuksi hankkeeksi, joka toimii kannustavana esimerkkinä myös muille virtavesien ennallistajille. Hankkeessa on saavutettu nopeasti laajoja, myönteisiä vaikutuksia. Ekosysteemin elpymisestä on iloa myös alueen asukkaille muun muassa jokivarren virkistyskäyttömahdollisuuksien parantuessa. Ennallistaminen edistää osaltaan luontomatkailua ja tuo alueelle myös työtä.

”Paras luontoteko -tunnustus on upea päätös tänä syksynä päättyneelle kolmen voimalaitoksen padon purkamiselle ja kosken ennallistamiselle, jonka Rautjärven kunta asetti tavoitteeksi 25 vuotta sitten. Paras kiitos on kuitenkin lisääntyvä Laatokan järvilohikanta. Yhteistyö julkisten ja yksityisten rahoittajien sekä viranomaisten ja järjestöjen kanssa on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, mutta ilman Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön panosta maaliin ei olisi päästy”, kiittelee Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.

Hiitolanjoen ennallistamishankkeessa on ollut mukana useita eri tahoja: työhön ovat antaneet panoksensa muiden muassa luontoharrastajat ja kalastajat, kalatalous- ja vesistöasiantuntijat, rahoittajat, suunnittelijat sekä työn käytännön toteuttajat. Myös vapaaehtoisilla on ollut merkittävä rooli osana hanketta.

Kunniakirja teosta Suomen luonnon puolesta vuosina 2021–2022 myönnettiin naalin palauttamisesta Suomen luontoon. Naalit pesivät viime kesänä Suomessa toista vuotta peräkkäin 25 vuotta jatkuneen kadon jälkeen. Raadin mukaan naalin paluu osoittaa, että voimme auttaa luontoa ja että teoillamme luonnon hyväksi on merkitystä.

Naalien runsastumisen takana on jo parinkymmenen vuoden ajan jatkunut suojelutyö. Keskeinen keino naalien auttamiseksi on ollut tunturierämaahan viedyt ruokinta-automaatit, joille naalit pääsevät aterioimaan, mutta joille naalin merkittävimmän kilpailijan ketun pääsy on estetty. Myös vapaaehtoisia pesäkartoittajia on koulutettu etsimään naalin pesiä.

Naalin paluu Suomen luontoon on monen eri tahon työn tulosta. Naalien hyväksi on tehty myös Pohjoismaiden välistä yhteistyötä.

Paras luontoteko -kilpailun tarkoituksena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä. Palkinto jaettiin nyt yhdeksännen kerran.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.