Parhaita tiimejä yhdistää sama asia: ajattelun diversiteetti

Ensimmäisen oman juristirekrytointini tein 2007 Nokian palveluksessa Singaporessa. Asuin siellä seitsemän vuotta. Silloin sain esihenkilövastuuta ja pääsin rekrytoimaan itsenäisesti globaalia tiimiä. Suomalaiseen suorapuheisuuteen ja avoimuuteen tottuneelle se oli opettavainen kokemus.

Kaakkois-Aasiassa samanlainen suora tyyli ei toiminut ollenkaan, vaan piti olla huomattavasti herkempi kulttuurisille nyansseille. Rekrytoin kovan tason osaajaporukkaa tekemään monimutkaisia ulkoistussopimuksia (manage services). Substanssiosaamisen varmistamisen jälkeen halusin päästä selville hakijoiden neuvottelutaidoista ja pelisilmästä. Lopulta palkkasin yhden intialaisen, saksalaisen ja suomalaisen.

Myöhemmin tiimini kasvaessa rekrytoin juristeja Japanissa, Kiinassa ja Intiassa, ja silloin oli vieläkin tärkeämpää ymmärtää, mitä oikeasti sanottiin, kun haastattelussa jotain sanottiin. Näin vanhemmalla iällä olen ymmärtänyt, miten arvokkaita nuo varhaiset kokemukset olivat ja niitä kokemuksia on nyt ollut hyvä käyttää Nordean rekrytoinneissa.

--

Iso muutos rekrytoinneissa on ollut se, että ihminen voidaan palkata näkemättä häntä fyysisesti. Vielä kymmenen vuotta sitten se oli mahdotonta. Videoneuvottelujen vaikutus on ollut huima, ja niiden vaikutus korostui koronan jälkeen entisestään. Tietysti kandidaattien kasvokkain tapaamiseen pyritään edelleenkin.

Hakijoiden osaamisen taso on parantunut merkittävästi. Suomessa suoritetun juristin tutkinnon jälkeen mennään vielä Yhdysvaltoihin huippuyliopistoihin suorittamaan jatkotutkintoja ja sen lisäksi haetaan vielä kvalifikaatioita eri maista. Tällaisten kandidaattien määrä lisääntyi kansainvälisesti huimasti viidentoista Nokia-vuoteni aikana. Sama ilmiö näkyy myös Suomessa.

Aiemmin arvostettiin ensisijaisesti kovaa asiantuntijuutta, mutta nykyään viestintätaitojen merkitys on korostunut ja siihen panostetaan yhä enemmän. Se on asia, johon kiinnitän itsekin paljon huomiota haastattelutilanteissa. Arvostan napakkuutta ja sitä, että asiaan päästään nopeasti.

--

Minut vakuuttaa haastattelussa sillä, ettei tiedä kaikesta kaikkea. Riittävä nöyryys on äärimmäisen tärkeää‚ ja sen haluan mielelläni keskustelun aikana löytää. Nöyryyden puute on vaaran merkki. Kokenut ja itsevarma hakija uskaltaa todennäköisemmin myöntää, ettei osaa tai tiedä jotain. Työkokemus auttaa ymmärtämään, miten ongelmia voi ratkaista.

Tähän liittyen pyydän haastateltavaa kertomaan vahvuuksiensa lisäksi myös heikkouksistaan. Yllättävän paljon löytyy ihmisiä, jotka vastaavat, ettei heillä ole mitään heikkouksia. Kerran Aasiassa eräs hakija sanoi vakavana, ettei ole tehnyt urallaan yhtään virhettä. Se jäi mieleen. Terve itsetunto ei tarkoita liiallista itsevarmuutta. Usein hyvällä tavalla itsevarma ihminen on myös oma-aloitteinen ja itseohjautuva.

--

Positiivinen merkki haastattelun aikana on, jos myös hakija kysyy jotain tai ennen vastaamista haluaa tarkentaa kysymystä. Uteliaisuus on aina hyvä merkki. Jos olen palkkaamassa tiimiini ihmistä, haluan haastatella hänet mielellään pariinkin kertaan. Sen lisäksi haluan myös muidenkin kollegoiden – jopa viiden – keskustelevan kandidaatin kanssa.

Intuitio on tärkeä asia. Jos huomaan innostuvani jostain kandidaatista paljon, haluan useamman muunkin tiimissäni juttelevan hänen kanssaan. Se on tärkeää kahdesta syystä: niin saa haastateltavasta toisen mielipiteen, ja lisäksi se on osa sisäänajoa työyhteisöön. On helpompaa ottaa ihminen mukaan tiimiin, jos jo useampi on tutustunut häneen. En halua palkata vain itseni kaltaisia ihmisiä vaan haen ajattelun diversiteettiä: mitä erilaisempi tiimi, sitä parempi lopputulos.

--

Usein kysyn haastateltavalta, mitä piirteitä hän haluaisi kehittää itsessään. Tai mitä hän arvelisi aiempien esihenkilöidensä sanovan hänen vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Kysyn mielelläni myös sen, mikä on haastateltavan suurin moka työelämässä ja mitä se opetti. Moka itsessään ei ole kiinnostava, vaan se, löytyykö hakijalta itsereflektiota ja kykyä käsitellä avoimesti virheitään.

Haluan luoda haastatteluhetkestä mahdollisimman rennon. Positiivisen kautta voi lähteä vaikka kehumalla hakijan cv:tä. Hyvän tunnelman vallitessa ihmiset puhuvat avoimemmin. Se vaatii haastattelijalta joustavuutta ja kykyä lukea tilannetta ja ihmistä. On hyvä muistaa, että osa haastateltavista ei saa hakemaansa työpaikkaa. Haluan heidän lähtevän tilanteesta hyvillä mielin ja kertovan eteenpäin, että olipa kiva haastattelu ja firma. Se on tärkeä osa yrityksen viestintää.

--

Syntymävuosi: 1973
Perhe: Vaimo ja kolme lasta
Tutkinnot ja arvonimet: OTK/OTM 1999
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 1999
Lempioikeudenala: Yhtiöoikeus
Guru: Mahatma Gandhi
Jos ei olisi juristi, olisi: Diplomi-insinööri, tuotantotalous ja IT
Motto: Maanantai on viikon paras päivä

Suosittelen
Kirja: Steve Jobs, Walter Isaacson
Elokuva: The Big Short, 2015
Podcast: Leadcast, Essi Weseri ja Maria Wasastjerna
Laulu: Bohemian Rhapsody, Queen
Laji: Uinti
Kuvataiteen teos: Raatajat rahanalaiset eli Kaski, Eero Järnefelt

--