Par­la­men­taa­ri­nen Yle-työryhmä vähentää Ylen rahoitusta ja edistää avoimuutta

Työryhmä esittää, että Ylen rahoitusta vuosittain nostava indeksi jäädytettäisiin kolmeksi vuodeksi, ajalle 2025–2027. Käytännössä Ylen rahoitus olisi vuonna 2027 noin 47 miljoonaa euroa vähemmän kuin se olisi indeksikorotusten kanssa. Ylen määrärahastaan maksama arvonlisävero siirrettäisiin nykyisestä 10 %:n verokannasta 14 %:n verokantaan vuoden 2026 alusta alkaen. Korotuksen vaikutus on noin 19 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi työryhmä edellyttää, että valtioneuvosto tarkastelee Yle-veron perusteita niin, että Ylen määräraha ja veron tuotto vastaisivat nykyistä paremmin toisiaan.

Parlamentaarinen työryhmä esittää muutoksia Yle-lakiin huoltovarmuuden ja avoimuuden osalta. Laissa Ylen tehtäviä täydennettäisiin siten, että Ylen tulisi televisio- ja radiotoiminnan hoitamisen lisäksi varautua muun tiedonvälityksen hoitamiseen poikkeusoloissa.

Yle-lakiin lisättäisiin myös uusi pykälä, jonka perusteella Ylen tulisi jatkossa aktiivisesti julkaista tietoa omasta toiminnastaan ja taloudestaan mahdollisimman laajasti. Tietojen julkaisussa tulee kuitenkin huomioida muu lainsäädäntö, esimerkiksi lähdesuoja. Ylen hallintoneuvosto valvoisi avoimuusvelvoitteen täyttymistä.

Lisäksi työryhmä linjasi, että Ylen tulisi lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja riippumattomilta tuottajilta sekä tuotantopalveluiden ja kotimaisten muiden esitys- ja käyttökorvausten hankintoja. Ostoja tulee lisätä 15–20 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuosien 2021–2023 vastaavien ostojen keskiarvoon.

Työryhmä antoi valtioneuvostolle toimeksiannon selvittää kaupallisen median sääntely-ympäristöä. Lisäksi valtioneuvoston tulee varmistaa sanomalehtien jakelutuen jatkuminen tiedonvälityksen saatavuuden ja monimuotoisen uutistoiminnan turvaamiseksi. 

Työryhmä kiinnitti huomiota EU-lainsäädännön mukaiseen tilausohjelmapalveluiden investointivelvoitteeseen ja kannustaa valtioneuvostoa jatkamaan työtä kansallisen investointivelvoitteen säätämiseksi Suomeen. Valtioneuvoston tulee selvittää myös konkreettisia toimenpiteitä kaupallisen median toiminnan edistämiseksi. Erityisesti kotimaisten mediapalveluiden löydettävyyttä tulee parantaa EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisesti. Työryhmä ehdottaa myös audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen vakiinnuttamista.

Hallitus perusti parlamentaarisen työryhmän 12.10.2023 pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmä tehtävänä oli arvioida Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita.

Parlamentaariseen työryhmään kuului edustajia jokaisesta eduskuntapuolueesta. Ryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Matias Marttinen (kok.). Työryhmä kokoontui 33 kertaa ja kuuli kokouksissa laajasti media-alan yrityksiä, järjestöjä, tutkijoita ja muita sidosryhmiä.

Ylen toiminnasta ja julkisen palvelun tehtävästä säädetään yleisradiolaissa (1380/1993). Ylen valvonnasta ja tehtävän toteutumisesta vastaa hallintoneuvosto, joka koostuu eduskuntapuolueiden kansanedustajista.

Vakiintuneen tavan mukaan Ylen tehtäviä, rahoitusta ja valvontaa koskevien muutosten valmistelu on tehty parlamentaarisesti eli niin, että jokainen eduskuntapuolue osallistuu valmisteluun.

Parlamentaarisen ryhmän esittämien lakimuutosten toimeenpanemiseksi aloitetaan säädöshankkeet. Lakimuutosten valmistelu tehdään virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Työryhmän edellyttämien selvitysten valmistelu aloitetaan myös virkatyönä.

Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmän mietintö.

Lähde: liikenne- ja viestintäministeriön tiedote.