Peltomäki: Ajankohtaista en­nak­ko­pe­rin­näs­sä

Hallitus esittää (HE 37/2022 vp) väliaikaista muutosta tuloverolain 93 §:ään. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia väliaikaisesti siten, että matkakuluvähennyksen enimmäismäärä korotettaisiin 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2022 kilometrikohtaisen matkakuluvähennyksen määrä omalla autolla kuljettaessa olisi 0,30 euroa kilometriltä ja käyttöetuautolla kuljettaessa 0,24 euroa kilometriltä silloin, kun halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kulkuneuvoa. Verohallinto määräisi edelleen tarkemmin muiden kulkuneuvojen perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kilometrikohtaisista laskentaperusteista silloin, kun halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kulkuneuvoa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2022 ja olemaan voimassa vuoden 2022 loppuun. Lakia sovellettaisiin verovuoden 2022 verotuksessa.

Veronumeron käyttö laajenee telakka-alueella työskentelyyn 1.7.2022. Telakka-alue määritellään työturvallisuuslain 52 c §:n mukaan siten, että telakka-alueena pidetään yhteistä työpaikkaa, jossa harjoitetaan kauppamerenkulkuun liittyvien alusten tai viranomaisalusten uudisrakennusta tai korjausta ja jossa voidaan rakentaa tai korjata 24 metrin pituisia tai sitä pidempiä aluksia.
Veronumeron käyttöön sovelletaan vastaavia säännöksiä, joita rakennusalalla on aiemminkin noudatettu. Heinäkuun alusta voimaan tulevan lain nimi on laki veronumerosta ja veronumerorekisteristä (473/2021). Lailla kumotaan aiempi laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä (1231/2011).
Olennainen ero rakennusalan ja laivanrakennusalan veronumeromenettelyssä on, että telakka-alueella työskentelevä henkilö merkitään veronumerorekisteriin enintään kolmen vuoden määräajaksi. Lisäksi laivanrakennusalaa ei koske rakennusalan tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista.

Tulorekisteri on 6.6.2022 julkaissut vuoden 2023 koodistot. Muutoksia sovelletaan, kun tulon maksupäivä on 1.1.2023 tai sen jälkeen.
Koodistoon on lisätty Tulonsaajan lisätiedon tyyppi (IncomeEarnerType) arvo: 16 EPPO-lain mukaista vakuutuspalkkaa saava henkilö. EPPO-lailla tarkoitetaan lakia Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan (66/2021). Käytännössä uusi lisätiedon tyyppi koskee hyvin pientä joukkoa tulonsaajia.
Koodistosta Vähennyksen tyyppi (DeductionType) on poistettu arvo: 8 Palkansaajamaksujen vähennys
Vuoden 2023 koodistoon on lisätty seuraavat virhekoodit:
• TRVA0430 Ilmoituksessa ei saa antaa tietoryhmää 6 kuukauden sääntö, jos tulonsaajan lisätiedon tyyppi on 16 (EPPO-lain mukaista vakuutuspalkkaa saava henkilö).
• IEV0120 Tulonsaajan lisätiedon tyypiksi ei voi antaa arvoa 12 (Yhteisö), jos tulonsaajan tunnisteen tyyppi on suomalainen henkilötunnus.
• IEV0130 Työtapaturmavakuutuksen vakuutusnumero sisältää kiellettyjä merkkejä.

Ammattiluokituksen nimi on muutettu. Uusi nimi Tulorekisterin TK10-ammattiluokitus, kun se oli aiemmin Tilastokeskuksen ammattiluokitus (TK10).

Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty hanke (TEM016:00/2022), joka vaikuttaisi työsopimuslain mukaisen työsuhteen käsitteeseen. Esityksen tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa. Tavoitteena on helpottaa lain soveltajia ratkaisemaan työntekosuhteen oikeudellinen luonne tilanteissa, joissa työnsuorittajan asemaan liittyy tulkintaa edellyttäviä kysymyksiä.
Työsopimuslain 1 luvun 1 §:ää täsmennettäisiin ottaen huomioon työn murroksesta aiheutuvat haasteet työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehtävän työn väliselle rajanvedolle. Pykälään lisättäisiin virke: Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon muun muassa osapuolten oikeussuhteen luonnetta koskeva yhteinen tarkoitus, työn tekemistä koskevat ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään sekä niistä muodostuva osapuolten tosiasiallinen asema oikeussuhteessa.
Mahdollisella lakimuutoksella ei olisi välitöntä vaikutusta esim. ennakkoperintälaissa tarkoitettuun työsuhteessa saadun palkan käsitteeseen. Käytännössä se lähentäisi TSL:n ja EPL:n työsuhteen käsitteitä, sillä verotuskäytännössä työsuhteen syntymistä ratkaistaessa on käytetty kokonaisharkintaa ja otettu huomioon myös osapuolten oma käsitys sopimussuhteen luonteesta.

Valtiovarainministeriön hankkeessa (VM024:00/2022) laaditaan hallituksen esitystä TVL 33 d §:n muuttamisesta siten, että peitelty osingonjako olisi kokonaan veronalaista tuloa.

Lausuntopyynnöt lausuntoineen lausuntopalvelusta

Tomi Peltomäki päivittää Ennakkoperintä -teosta.