Peltomäki: Ajankohtaista en­nak­ko­pe­rin­näs­sä

Hallitus on antanut esityksen budjettilakipaketista (HE 153/2022 vp). Esitys sisältää valtion tuloveroasteikon vuodelle 2023. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 3,5 prosentilla indeksitarkistuksen vuoksi. Perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Lisäksi asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähentämisen omavastuu pienenisi perhevapaan vuoksi. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärän ja oman auton käytön perusteella myönnettävän kilometrikohtaisen vähennyksen korotuksen voimassaoloa jatkettaisiin vuodelle 2023.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi ikäperusteisesti. Korotus kasvaisi kolmessa portaassa, jotka olisivat 60 vuotta, 62 vuotta ja 65 vuotta. Tieteellisen, taiteellisen ja yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saadut palkinnot säädettäisiin koko määrästään verovapaiksi.

Tuloverolakia esitetään lisäksi muutettavaksi siten, että lakiin lisätään uusi määräaikainen vuonna 2023 sovellettava säännös, jossa säädettäisiin määrättyihin rahastoihin sovellettavasta poikkeuksesta tuloverolain yhteisöjä koskevasta yleisestä verovelvollisuudesta tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Säännös soveltuisi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun yhteissijoitusyritykseen sekä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettuun vaihtoehtorahastoon.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää ja kilometrikohtaisen vähennyksen määrää sekä rahastopoikkeusta koskevat säännökset on tarkoitettu olemaan voimassa vuoden 2023 loppuun ja niitä sovellettaisiin vuoden 2023 verotuksessa.

Hallitus esittää (HE 204/2022 vp) tuloverolakia muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin väliaikaisesti säännökset sähköenergialaskujen perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä. Vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023–30.4.2023 kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä oikeuttaisi kotitalousvähennykseen siltä osin kuin se ylittäisi 2 000 euroa ja olisi enintään 6 000 euroa. Verovelvollinen saisi vähentää kotitalousvähennyksenä 60 prosenttia vähennykseen oikeuttavista kustannuksista maksamastaan määrästä. Lakia sovellettaisiin vuoden 2023 verotuksessa.

Hallituksen esityksessä (HE 234/2022 vp) ehdotetaan säädettäväksi laki väliaikaisesta sähkötuesta ja TVL 92 §:n muuttamisesta. Sähkötukea maksettaisiin niille kotitalouksille, jotka eivät pienituloisuutensa vuoksi pystyisi täysimääräisesti hyödyntämään sähköenergialaskun perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä. Tuki säädettäisiin verovapaaksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja olemaan voimassa 30.4.2023 saakka. Laki TVL 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja olemaan voimassa vuoden 2023 loppuun.

Hallituksen esityksessä (HE 227/2022 vp) ehdotetaan muun ohessa peitellyn osingonjaon verotuksen laajentamista. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja tuloverolakia muutettaisiin siten, että peitelty osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa. Tältä osin lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.

Hallitus esittää (HE 224/2022 vp) automaattista päätöksentekoa verotus- ja tulliasioissa koskevaa lainsäädäntöä. Muutettavaksi ehdotetaan verotusmenettelystä annettua lakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, veronkantolakia, tullilakia, ajoneuvoverolakia, ennakkoperintälakia, perintö- ja lahjaverolakia, kiinteistöverolakia, autoverolakia, tonnistoverolakia ja arvonlisäverolakia. Ehdotetuilla muutoksilla poikettaisiin eräiltä osin hallintolakiin ehdotetusta automaattista päätöksentekoa julkisessa hallinnossa koskevasta yleissääntelystä verotus- ja tulliasioissa. Automaattinen ratkaiseminen olisi tällöinkin mahdollista vain silloin, kun hallintolaissa säädettäviksi ehdotetut yleiset edellytykset asian automaattiselle ratkaisemiselle täyttyvät. Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat Verohallinnon automaattisen päätöksenteon oikaisuvaatimusten käsittelyssä tietyissä tilanteissa ja eräissä muissa asioissa, joissa se ei olisi sallittua hallintolakiin ehdotetun sääntelyn mukaan. Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös oma-aloitteisten verojen myöhästymismaksumenettelyyn. Lisäksi Verohallinnon menettelyä rekisteröintiä ja verokausia koskevien päätösten antamisessa yhtenäistettäisiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.

Hallituksen esittää (HE 179/2022 vp) vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuja vahvistettavaksi. Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärä ehdotetaan pidettäväksi muuten samalla tasolla kuin vuonna 2022, mutta työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun ehdotetaan tehtäväksi vuonna 2023 voimaan tulevan muutosturvan rahoitusta varten erillinen 0,03 prosenttiyksikön korotus. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,50 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,52 prosenttia palkasta palkkasumman 2 251 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,06 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,75 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,52 prosenttia palkasta.

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,52 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen määrästä palkkasumman 2 251 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,22 prosenttia palkasta. Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,52 prosenttia palkasta palkkasumman 2 251 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,52 prosenttia palkasta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet ehdotuksesta vuoden 2023 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuksi. Yksityisaloilla perittävä TyEL-työeläkemaksu vuonna 2023 olisi keskimäärin 24,84 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Maksuun sisältyy 24,40 prosentin TyEL-maksu ja lisäksi peritään yksityisen sektorin työnantajilta vuonna 2020 käytössä olleen tilapäisen työnantajamaksun alennuksen toinen takaisinmaksuerä (0,44 prosenttia). Työnantajan maksu olisi keskimäärin 17,39 prosenttia maksun perusteena olevista palkoista.

Työntekijän maksu vuonna 2023 säilyisi vuoden 2022 tasolla ja olisi 7,15 prosenttia alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 8,65 prosenttia 53–62-vuotiailla. Myös yrittäjien eläkemaksu säilyisi samalla tasolla kuin vuonna 2022. Alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla se on 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 25,60 prosenttia vahvistetusta työtulosta (ETK:n tiedote 11.10.2022)

Hallitusohjelmaan kirjatun taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto verolainsäädäntöön etenee. Lainsäädäntöhankkeessa (VM070:00/2020) on muokattu hallituksen esitysluonnosta. Uudessa luonnoksessa on huomioitu annetut lausunnot.

Taloudellisella työnantajalla tarkoitetaan työn teettäjää, jolle ulkomaisen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä työskentelee vuokrattuna tai muutoin käyttöön luovutettuna siten, että työsuoritusta on pidettävä erottamattomana osana työn teettäjän Suomessa harjoittamaa toimintaa työn teettäjän työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa. Lisäksi säädettäisiin ulkomaisesta työnantajasta, jolla tarkoitetaan rajoitetusti verovelvollista henkilöä tai yhteisöä sekä ulkomaista yhteisöä, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, sekä muuta ulkomaista oikeushenkilöä.

Tuloverolakia muutettaisiin lisäksi siten, että Suomesta saatuna tulona pidettäisiin taloudelliselle työnantajalle työskentelystä saatua palkkatuloa.

Ulkomaiseen työnantajaan etuyhteydessä olevalle suomalaiselle taloudelliselle työnantajalle työskentelevä, ulkomailta Suomeen saapunut rajoitetusti verovelvollinen työntekijä olisi kuitenkin oikeutettu lyhytaikaisesta työskentelystä saadun palkkatulon verovapauteen, mikäli työskentely kestäisi yhtäjaksoisesti enintään 15 päivää ja enintään 45 päivää kalenterivuodessa. Mikäli suomalainen työnantaja ei olisi etuyhteydessä ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän ulkomaiseen työnantajaan, ulkomaalaisen työntekijän saama palkkatulo olisi veronalaista ensimmäisestä päivästä.

Ulkomaiseen työnantajaan etuyhteydessä oleva, taloudellisena työnantajana pidettävä suomalainen yhtiö olisi velvollinen toimittamaan ennakon- tai lähdeveron pidätyksen taloudelliselle työntekijälle maksettavasta palkasta. Muu kuin etuyhteydessä oleva ulkomainen työnantaja olisi velvollinen toimittamaan ennakon- tai lähdeveron pidätyksen, jos se on hakeutunut työnantajarekisteriin. Jos ulkomainen työnantaja ei ole hakeutunut työnantajarekisteriin, taloudelliselle työnantajalle työskentelevän työntekijän tulisi hakea ennakonkantoa.

Ulkomaiseen työnantajaan etuyhteydessä oleva suomalainen taloudellinen työnantaja olisi velvollinen antamaan tiedot maksetuista palkoista, työskentelyn kestosta, ulkomaisesta työnantajasta sekä arvion palkan koko määrästä verovuoden ajalta sekä tekemään tulorekisteri-ilmoitukset. Ilmoitusvelvollisuus olisi kuitenkin vain siltä osin, kuin taloudelliselle työnantajalle työskentelevän työntekijän palkka ei olisi lyhytaikaista työskentelyä koskevan säännöksen nojalla verovapaata. Muissa kuin etuyhteystilanteissa ilmoitusvelvollisuus olisi ulkomaisella työnantajalla tai sen lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 8 §:ssä tarkoitetulla edustajalla. Lisäksi tuloverolaissa tarkoitettuun, suomalaisella aluksella työskentelystä saatuun tuloon sovellettaisiin vastaavaa ilmoitusmenettelyä. Ennakkoperintälakia muutettaisiin siten, että ennakkoperintärekisteriin voisi rekisteröityä myös sellainen rajoitetusti verovelvollinen, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta. Säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa palkkatuloon, joka on saatu 1.1.2023 tai sen jälkeen.

KHO 2022:72

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2022:72 oli kyse palkkaa veloittaen maksettujen kustannusten korvausten verovapaudesta. Tapauksessa B Oy suunnitteli ottavansa käyttöön työsuhteiselle myyntiedustajalleen A:lle kokonaispalkkamallin. Palkka laskettiin mallissa muun ohella siten, että pohjapalkkaan lisättiin A:n myynnistä laskettavat provisiot ja bonukset. Näiden yhteismäärästä vähennettiin A:lle maksettujen päivärahojen ja kilometrikorvausten määrä. Päivärahat ja kilometrikorvaukset maksettiin Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen ja työsopimuksen mukaisesti.

Asiassa oli ratkaistavana, olivatko B Oy:n A:lle maksamat kilometrikorvaukset ja päivärahat tuloverolain 71 §:n 1 momentissa tarkoitettua verovapaata tuloa, kun nämä erät vaikuttivat työntekijälle maksettavan veronalaisen palkan määrään.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A sai työnantajaltaan B Oy:ltä tuloverolain 71 §:n 1 momentissa tarkoitetun matkustamiskustannuksen korvauksen ja päivärahan, jotka eivät olleet veronalaista tuloa. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että matkustamiskustannusten korvaukset ja päivärahat otettiin huomioon A:n veronalaista kokonaispalkkaa määritettäessä.

Lue lisää Ennakkoperintä-teoksesta. Tomi Peltomäki päivittää teosta neljästi vuodessa.