Peltomäki: Ajankohtaista en­nak­ko­pe­rin­näs­sä

TSL 1:1:ää on muutettu 1.7.2023 voimaantulevalla lailla (329/2023). Lakimuutoksen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Muutos selkiyttää tulkintoja tilanteissa, joissa ratkaistaan palkan ja työkorvauksen välistä eroa. Kun työsopimuslaissa jatkossa huomioidaan osapuolten oma käsitys sopimussuhteen luonteesta samalla tavalla kuin EPL 13 §:n mukaisen työsuhteen käsitettä arvioitaessa on jo aiemmin tehty, työsopimuslain ja ennakkoperintälain työsuhteen käsitteet lähenevät toisiaan.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksessä HE 224/2022 vp esitetyn lakipaketin, jossa ehdotetaan erikseen säädetystä mahdollisuudesta tehdä päätöksiä automaatiossa. Käytännössä muutoksella vahvistetaan monien verolajien osalta jo kymmeniä vuosia noudatettu käytäntö (esim. verokorttien tuottaminen). Kokonaan uutta on esimerkiksi oikaisuvaatimusten hyväksyminen automaatiossa. Samalla OVML 35 §:n mukaisen myöhästymismaksun määräämättä jättämisessä otetaan huomioon samat inhimilliset seikat, kuin tulorekisterilain mukaista myöhästymismaksua määrättäessä. Näin veronkantolain nykyisessä 68 §:ssä säädetty maksun perimättä jättämisestä on tarpeeton ja sen tilalle annetaan valtiovarainministeriölle asetuksenantovaltaa siten, että asetuksella voidaan säätää, että myöhästymismaksuja ei peritä ajalta, jolta veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisista riippumattomien esteiden vuoksi.

Yleislaki julkisen hallinnon automaattisesta päätöksenteosta tulee voimaan 1.5.2023. Jo käytössä olevat automaatioratkaisut tulee muuttaa vastaamaan uutta lainsäädäntöä 18 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Yleislakia täydentävät erityissäädökset verotus- ja tulliasioiden automaattisesta päätöksenteosta tulevat voimaan 1.1.2024.

Verohallinto pyrkii saattamaan perusverokortit voimaan jo vuoden alusta nykyisen helmikuun alun sijaan. Verohallinto on lähettänyt maaliskuussa sidosryhmille kyselyn, jolla pyritään selvittämään mahdollisuuksia ottaa perusverokortti käyttöön jo vuoden 2025 alusta. Muutos edellyttää lakimuutoksia, sillä verokortti tulisi voimaan jo ennen, kuin kaikki paperilla asioivat ovat saaneet verokorttinsa postissa.

KHO 2023:23

Työsuhteeseen perustuva oikeus merkitä yhtiön osakkeita ja osakkeen käypä arvo

A Oy toimi asiakkaidensa taloudellisena neuvonantajana erikoistuen lähinnä kiinteistömarkkinoihin, minkä ohella se toimi toimitilavälittäjänä ja arvonmäärittäjänä useilla paikkakunnilla Suomessa. Yhtiön tarkoituksena oli tarjota osakkeitaan eräiden asiantuntijapalveluita tarjoavien avainhenkilöidensä holdingyhtiöiden merkittäväksi. Osakkeen merkintähintana oli tarkoitus käyttää substanssiarvoa, joka oli alhaisempi kuin osakkeen tuottoarvo. A Oy:n ainoa osakas ennen osakemerkintöjä oli sen emoyhtiö B AB, joka myös suunnitellun järjestelyn toteuduttua jatkoi edelleen yhtiön merkittävänä osakkaana.

KHO katsoi, ettei A Oy:n osakkeen käypää arvoa voitu määrittää pelkästään yhtiön substanssiarvon perusteella, kun otettiin huomioon B AB:n merkittävä omistusosuus A Oy:stä ja se, että yhtiön osakkaina ei olisi ollut pelkästään palveluja tarjoavia avainhenkilöitä tai heidän holdingyhtiöitään. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin pelkästään sillä perusteella, että osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöt eivät voineet yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa. Äänestys 4–1.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että A Oy:n osakkeen käypä arvo oli määritettävä yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Äänestys 3 –1–1.