Kuinka perhevapaista johtuva poissaolo vaikuttaa vuosiloman pituuteen?
Perhevapaita koskeva käsitteistö muuttui elokuussa 2022, ja se heijastui myös vuosilomalakiin. Vuosiloma perustuu ansaintaperiaatteelle. Ansainnassa tarkastellaan ensin työssäoloaikaa ja tarvittaessa tarkastellaan sen lisäksi eri syistä johtuvia poissaoloja.
Kertymäsäännöt
Kertymäsääntöjä on 14 päivän sääntö ja 35 tunnin sääntö. Ensiksi mainittua sovelletaan, jos työntekijä työskentelee sopimuksensa mukaan jokaisena lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) kuukautena vähintään 14 päivänä. Jos sopimuksen mukaan vähintään yhtenä lomanmääräytymisvuoden kuukautena työskennellään vähemmän kuin 14 päivänä, sovelletaan koko tähän lomanmääräytymisvuoteen 35 tunnin sääntöä.
Ratkaisevaa kertymäsäännön soveltamisessa on siis sopimus. Jos sopimuksen mukaan vähintään 14 päivänä työskentelevä työntekijä on poissa työstä niin, että työssäolo jonain kuukautena alittaa 14 päivää, ei siirrytä soveltamaan 35 tunnin sääntöä, vaan tarkastellaan sitä, onko poissaolo johtunut sellaisesta syystä, joka rinnastetaan työssäolopäiväksi. Tällaisista päivistä on laissa luettelo.
Perhevapaat työssäoloon rinnastettavana aikana
Työssäoloon rinnastetaan poissaolo, joka johtuu työsopimuslain 4 luvun mukaisesta erityisraskausvapaasta, tilapäisestä hoitovapaasta, pakottavista perhesyistä tai omaishoitovapaasta.
Raskausvapaaseen oikeutetun raskausvapaasta ja vanhempainvapaasta katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden enintään 160 raskaus- tai vanhempainvapaapäivää. Muun kuin raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän osalta työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan 160 vanhempainvapaapäivää. Edellä oleva koskee 14 päivän kertymäsäännön piirissä olevia. Toisen (35 tunnin) kertymäsäännön piirissä olevien osalta työssäolon veroinen aika on 182 kalenteripäivää.
Hoitovapaa
Hoitovapaasta tai osittaisesta hoitovapaasta johtuvaa poissaoloa ei katsota työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilomalakia sovellettaessa.
Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.
Kirjoittaja Harri Hietala ja Keijo Kaivanto
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.