Peruskoulun tulevaisuustyö luo vision peruskoulun pitkän aikavälin kehittämiselle

- Peruskoulun tulevaisuustyö on strategisesti hyvin tärkeä hanke, jossa etsimme yhteisen suunnan koulun tulevaisuudelle. Yhteiskunnan murrokset tarkoittavat myös muutoksia koulutuksen tavoitteisiin ja tarkoitukseen. Tarvitsemme kestävän vision pidemmän aikavälin oppimisesta, osaamisesta sekä merkityksellisestä koulutuksesta. Iloitsen siitä, että tämä työ nyt alkaa, sanoo opetusministeri Anna-Maja Henriksson.

Tulevaisuustyön fokuksessa ovat työn ja talouden nopeat murrokset, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymykset sekä tekoälyyn perustuva teknologinen kehitys, jotka kaikki haastavat perinteiset osaamisen ja koulutuksen järjestämisen tavat. 

Taustalla on myös huoli pidemmän aikaa heikentyneistä oppimistuloksista sekä osaamiserojen kasvusta. Nykyään yhä suurempi osa oppilaista päättää peruskoulunsa puutteellisin perustaidoin ja ilman tarvittavia jatko-opintovalmiuksia. 

Tulevaisuustyön tavoitteena on tuottaa visio tulevaisuuden koululle, joka mahdollistaa nuorten merkityksellisen elämän ja tukee oppimisen mahdollisuuksia nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Peruskoulun tulevaisuustyö organisoidaan kolmen teeman ympärille: 1. Tekoäly ja teknologia, 2. Perustaidot ja oppiminen sekä 3. Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.

Tulevaisuustyö toteutetaan vuosina 2024–2025. Siinä tuotetaan kirjallinen tulevaisuusvisio vuoden 2025 loppuun mennessä. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ministeri Henriksson. 

Työtä koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö, ja koordinaatiovastuuseen on nimetty opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen virkahenkilöistä koostuva sihteeristö. Työtä toteuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita yhteen kokoava neuvottelukunta, jota johtaa puheenjohtajana tohtori Katri Saarikivi, sekä kolme teemaryhmien puheenjohtajaa. 

Työskentely koostuu seminaarien ja työpajojen sarjasta sekä muista tapaamisista ja verkkokuulemisista. Yhteistyötahoina on laaja joukko suomalaisia tutkimusorganisaatioita, opetus- ja koulutusalan asiantuntijoita sekä muita yhteistyötahoja. 

Kansainvälisenä yhteistyötahona on OECD ja sen Education for Human Flourishing -tutkimushanke, jossa etsitään uusia tapoja tukea merkityksellisyyttä ja hyvinvointia koulutuksen kautta.

Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote.