Pitkittyneissä huol­ta­juus­kiis­tois­sa ei ole voittajia

Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharjulla on yli 25 vuoden kokemus perhe- ja perintöoikeudellisten asioiden hoitamisesta. ”Tänä aikana tilanne huoltajuusratkaisuissa on muuttunut paljon: viikonloppuisyydestä on tultu vanhempien tasavertaistumiseen, mistä on paljon kiittäminen isiä itseään. Vanhemmuus ei pääty parisuhteen päättyessä, ja vanhempien on yhdessä löydettävä keinot lastensa asioiden hoitamiseen. Suurin osa vanhemmista pääseekin sopimukseen huoltajuudesta ja asumisjärjestelyistä.”

Vuonna 2019 tehdyn vuoroasumista helpottavan lainsäädäntömuutoksen jälkeen tuomioistuimet ovat Räihä-Mäntyharjun mukaan määränneet vuoroasumista aiempaa rohkeammin. ”Vuoroasumisesta on kyse, jos lapsi asuu vähintään 40 % ajasta toisenkin vanhemman luona, muuten puhutaan tapaamisoikeudesta. Lapsella on aina kuitenkin vain yksi virallinen osoite, eikä esimerkiksi sosiaalietuuksien jakaminen ole mahdollista. Sääntelyä todennäköisesti tullaan tältä osin kuitenkin muuttamaan”, Räihä-Mäntyharju arvioi. Vuoroasuminen on suosittua, jo joka kolmas asumissopimus on vuorosopimus, Ruotsissa jo joka toinen.

Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle muutostaan vähintään kolme kuukautta aiemmin, mikäli muutolla on vaikutusta toisen vanhemman tapaamisoikeuteen. Käytännössä lapsi kuitenkin monesti muuttaa saman tien lähivanhemman mukana ja ehtii jo vakiintua uuteen paikkaan, ennen kuin asiaa päästään edes käsittelemään. ”Lapsen totuttua uuteen ympäristöönsä on lapsen etu pompottelun välttäminen, jolloin hän jää uuteen ympäristöönsä ilman, että toista vanhempaa on kuultu lainkaan. Eli kiitos jutturuuhkien, tämä tasapuolisuutta edistävä lain henki jää kokonaan toteutumatta. Kiireellisiä muuttotilanteita varten tuomioistuimissa pitäisikin olla lapsiasioiden päivystysjärjestelmä, jolloin ne saataisiin nopeasti käsittelyyn”, Räihä-Mäntyharju painottaa.

Asianajaja Marja Välilällä on vuosikymmen kokemusta muun muassa huoltoriidoista. Välilä muistuttaa, että asianajajille tulevat vain riitaisat tapaukset, keskenään tai sosiaalitoimen avustuksella sovituista asioista asianajajilla ei ole tietoa. Asianajajan luo asiakkaat tulevat Välilän mukaan valitettavan myöhään. ”Kun asianajajaan otetaan yhteyttä, perheen asetelma on jo yleensä sellainen, että toinen vanhempi – yleensä isä – on muuttanut pois kotoa. Sillä asetelmalla on voitu mennä pidempään, jopa vuosia eteenpäin. Silloin ryhdytään muuttamaan vallitsevaa tilannetta, mikä on aina hankalampaa.”

Räihä-Mäntyharjun mukaan tuomioistuimessa asiaa lähdetään ratkomaan tapauskohtaisesti eikä sukupuoli vaikuta. ”Vanhemman rooli perheessä on ratkaiseva. Jos tasavertaista roolia haluaa, sitä pitää myös arjessa toteuttaa. Mitä tasavertaisempi perhe on, sitä hankalampi asia on tuomarille ratkaistavaksi. Ratkaisevaa voi tällöin olla, kumpi vanhemmista tukee toisen vanhemman vanhemmuutta paremmin.”

Välilän mukaan tavalliset huoltoriidatkaan eivät ole lyhyitä. Patologisissa huoltoriidoissa entisillä puolisoilla voi olla huoltoriidan lisäksi vireillä asioita poliisissa, lastensuojelussa ja tuomioistuimissa. ”Tavallisten ihmisten kannattaisi käyttää asianajajan palveluja matalalla kynnyksellä, jo ennen eroa ja toimenpiteiden tekemistä ja asioiden riitautumista. Lasten asioista olisi hyvä sopia ennen pois muuttoa, tällöin voisimme kertoa vanhemmille vaihtoehdoista” Välilä muistuttaa.

Lisää aiheesta Asianajajaliiton tiedotteesta

Artikkeli on ilmestynyt 1.2. Juristikirjeessä, jota kustantaa Alma Talent