Pohjois-Karjalan lastensuojelun johdolle määräys ohjata henkilöstöä ja valvoa, että lapsia tavataan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti

Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle määräyksen siitä, että lastensuojelusta ja lapsiperhepalveluista vastaavan johdon on valvottava lastensuojelun toteutumista lain edellyttämällä tavalla. Johdolla on kokonaisvastuu lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen laadusta ja saatavuudesta ja menettelyn ohjaamisesta.

Aluehallintovirasto toteaa päätöksessään, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelutehtävien organisoinnissa ja johtamisessa on puutteita, joiden korjaamiseen on ryhdyttävä välittömästi asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Lastensuojelun sosiaalityötä ei toteuteta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella siten kuin lainsäädäntö edellyttää. Menettelytavat ja käytännöt lastensuojelun tarpeen ja kodin olosuhteiden arvioinnissa, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja lapsen edun sekä turvallisuuden valvonnassa vaativat nykyistä selkeämpää prosessien kuvausta sekä työn ohjaamista ja johtamista.

"Aluehallintovirasto on antanut Pohjois-Karjalan lastensuojelulle jo aiemmin hallinnollista ohjausta lastensuojelun lainmukaisesta toteuttamisesta ja asiakasturvallisuutta vaarantavien puutteiden korjaamisesta, mutta asiat eivät ole korjaantuneet. Erityisesti tämän vuoksi aluehallintovirasto pitää määräyksen antamista perusteltuna", kertoo sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Sari Vainikainen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Aluehallintoviraston antama määräys koskee erityisesti sen valvontaa, että jokaisen lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijän on tavattava jokaista asiakkaanaan olevaa lasta henkilökohtaisesti lapsen tilanteen ja tuen tarpeen arvioimiseksi. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen on laadittava annettuun määräaikaan mennessä lasten tapaamisista kirjallinen ohje, joka on käsiteltävä yhdessä lastensuojelun sekä lastensuojelun tarvetta arvioivan henkilöstön kanssa. Hyvinvointialueen omavalvontavastuuseen kuuluu, että johto varmistaa ja valvoo ohjeen noudattamista.

"Lapsen tapaaminen henkilökohtaisesti ja hänen mielipiteensä selvittäminen on keskeinen osa lastensuojelua ja sosiaalityöntekijän velvollisuus. Pienikin lapsi osaa kertoa ja ilmaista toiveitaan ja kokemuksiaan, jotka lapsen oikeuksien ja edun sekä turvallisuuden vuoksi on välttämätöntä huomioida ja kuulla häntä koskevassa tilannearviossa sekä päätöksenteossa", korostaa Vainikainen.

Muuna hallinnollisena ohjauksena aluehallintovirasto kiinnittää Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen huomiota riittävän koulutuksen järjestämiseen lastensuojelun henkilöstölle lapsiin kohdistuvan väkivallan ja muun kaltoinkohtelun tunnistamiseksi. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käytettävissä on oltava lain edellyttämä lastensuojelun asiantuntijaryhmän tuki.

"Lapsi voi oireilla kaltoinkohtelua monella tavalla. Sosiaalityöntekijän on osattava tunnistaa väkivallan ja kaltoinkohtelun merkkejä lapsessa ja hänen käytöksessään, ja hänen on käytettävä tarpeen mukaan apunaan moniammatillista osaamista. Fyysisen kaltoinkohtelun lisäksi lapset joutuvat kohtaamaan myös muita kaltoinkohtelun muotoja. Etenkin pitkään jatkuneessa tilanteessa lapsen voi olla vaikea sanoittaa kokemuksiaan, vaikka se muutoin lapsen olemuksessa tai käyttäytymisessä näkyisikin. Erityisesti tämän vuoksi luottamuksellisen suhteen muodostaminen lapseen on erittäin tärkeää", toteaa Sari Vainikainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.