Puutteellinen aukon suojaaminen aiheutti henkilön putoamisen — työnjohtaja ja yhtiö tuomittiin

Oikeudenkäynnissä oli riidatonta, että lohkossa oli suojaamaton aukko, jota ei ollut suojattu siten, että se olisi ollut turvallinen. Riidatonta oli myös yhtiön rooli yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävänä työnantajana. Lisäksi riidatonta oli, että työnjohtajan vastuulla oli varmistaa, että lohkon aukot oli suojattu asianmukaisesti ja että työnjohtaja oli antanut työskentelyluvan lohkolle. Ratkaistavaksi jäi siten, oliko olosuhde ollut yhtiön kannalta epätavallinen tai ennalta arvaamaton, oliko työnjohtaja toiminut huolimattomasti sekä oliko yhtiön toiminnassa noudatettu vaadittavaa huolellisuutta tai varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.

Kertomansa mukaan työnjohtaja oli havainnut trukkilavan, mutta ei ollut ajatellut, että sen alla olisi aukko. Trukkilavaa ei käyty siirtämässä tai muutoin selvitetty, onko sen alla aukkoa. Työnjohtajalla on ollut käytössään aluksen suunnitelma, johon aukot on merkitty. Todistajana kuultu työsuojelutarkastaja arvioi, että aukon olemassaolo kyseisessä kohdassa ei siten itsessään ole voinut olla työnantajalle yllättävää tai ennalta arvaamatonta. Lisäksi putoamisvaaralliset aukot ovat tyypillisiä työturvallisuusriskejä laivanrakennuksessa. Rakenteilla olevan työkohteen putoamisvaaralliset aukot ilmenevät kohteen suunnitelmista, joten aukon olemassaolo ei ole ollut työnantajan kannalta ennalta arvaamaton.

Saadun todistelun perusteella käräjäoikeus katsoi, että työnjohtaja oli kertomansa mukaisesti määrännyt havaitsemansa aukot suojattaviksi. Käräjäoikeuden mukaan, vaikkakin virheellinen aukon suojaustapa on ollut yllättävä, työnjohtajalla on ollut käytettävissään työkohteen suunnitelmat, joista virheellisesti suojattu aukko olisi ollut havaittavissa. Työnjohtajalta on myös voitu edellyttää omalle vastuulleen kuuluvan alueen tuntemusta. Käräjäoikeus katsoi, että työnjohtajalla oli ollut edellytykset havaita virheellisesti suojattu aukko. Edellä mainittu huomioiden käräjäoikeus päätyi toteamaan, että työnjohtaja oli toiminut huolimattomasti.

Yhteisövastuun osalta käräjäoikeus katsoi todistelun perusteella, että vastuu lohkon turvallisuudesta ennen työskentelyä oli delegoitu asianmukaisesti eikä trukkilavan käyttö aukon suojaamiseen ei ollut hyväksytty tai tavanomainen työtapa. Yhtiö on kuitenkin toiminut yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävänä työnantajana, joten yhtiöllä oli käräjäoikeuden mukaan velvollisuus huolehtia työympäristön yleisestä turvallisuudesta, terveellisyydestä ja työympäristön tarkkailusta. Putoamisvaarallisten aukkojen suojaaminen oli yksi keskeinen osa yhteisen työpaikan työturvallisuutta.

Käräjäoikeudessa esitettiin todisteena työpaikalle suoritettujen työsuojelutarkastusten tarkastuskertomuksia, joissa yhtiölle oli annettu velvoitteita mm. putoamissuojauksesta ja pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuuksista. Käräjäoikeus katsoi, että tarkastuksilla annettujen velvoitteiden perusteella yhtiöllä oli tiedossaan, että työpaikan työympäristön turvallisuudesta huolehtimisessa oli puutteita. Tämän perusteella käräjäoikeus päätyi toteamaan, että yhtiön toiminnassa ei ole noudatettu riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Perusteet yhteisösakon määräämiselle olivat siten olemassa.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Matti Suontausta muistuttaa, että yhteisillä työpaikoilla sekä työntekijän omalla työnantajalla että pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on työturvallisuusvelvoitteita. Kaikkien yhteisen työpaikan toimijoiden on yhdessä varmistuttava siitä, että yhteinen työpaikka on turvallinen kaikille toimijoille.

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 13.2.2024 24/106546 asiassa R 23/451. Tuomio ei ole tiedotteen julkaisuhetkellä lainvoimainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.