Puutteet eläin­lää­kä­ria­se­mal­la toivat sakkoja johtajille

Oikeudessa oli käsiteltävänä tammikuussa 2021 tapahtunut anestesiakoneen vuoto, jonka johdosta oli tehty työpaikalle työsuojelutarkastus. Tarkastuksella havaittiin puutteita muun muassa työpaikan kemiallisten vaarojen arvioinnissa sekä anestesiakoneiden vuototestauksen valvonnassa. Lisäksi selvisi, että anestesiakoneessa oli ollut vuoto myös vuonna 2020.

Oikeudenkäynnissä vastaajina olivat yhtiön toimitusjohtaja ja liiketoimintajohtaja sekä eläinlääkäriaseman tiimiesimies ja vastaava hoitaja. Lisäksi yhtiölle vaadittiin 30 000 euron yhteisösakkoa. Oikeudenkäynnissä keskityttiin selvittämään, miten anestesiakoneiden vuototestaus oli ohjeistettu, miten vuototestausten valvontaa valvottiin sekä tehtiinkö vuototestausta. Lisäksi selvitettiin kemiallisten vaarojen arviointia. 

Oikeudenkäynnissä esitettiin runsaasti kirjallista aineistoa ja kuultiin useita henkilöitä. Saadun todistelun perusteella käräjäoikeus katsoi anestesiakoneen testaamisen osalta, että työpaikalla oli ollut ohjeistusta ja tarkastuslista koneen tarkastamisesta. Henkilötodistelun perusteella vuototestauksen tekemistä ei kuitenkaan valvottu mitenkään ja se, tehtiinkö testejä, oli riippunut hoitajasta. Lisäksi perehdytyksessä ei ollut annettu testaamiselle riittävää painoarvoa.

Käräjäoikeuden päätelmä oli, että työturvallisuuskulttuuri oli testauksen osalta alentunut, mikä oli johtanut siihen, etteivät hoitajat ilmoittaneet toteamistaankaan vuodoista eläinlääkäreille tai esimiehilleen. Kemiallisten riskien arvioinnin osalta käräjäoikeus katsoi työsuojelutarkastuskertomuksen havaintojen osoittaneen, että eläinlääkäriaseman vaarojen arvioinnissa oli puutteita. 

Vastuun kohdentumisen osalta käräjäoikeus katsoi, että yhtiön toimitusjohtaja vastasi asemansa puolesta siitä, että hänen alaisensa tietävät asemansa ja vastuunsa. Näissä oli todettu puutteita, sillä anestesiakoneiden testaamisen valvonta oli kuulunut eläinlääkäreille, jotka eivät sitä tosiasiallisesti olleet voineet tehdä.  Lisäksi toimitusjohtaja oli osaltaan vastuussa vaarojen arvioinnista, jossa oli puutteita. 

Liiketoimintajohtajan olisi käräjäoikeuden mukaan tullut osaltaan varmistaa, että anestesiakoneiden testaus on säännöllistä, ja hänen olisi tullut puuttua testaukseen liittyviin puutteisiin. Käräjäoikeus katsoi, että puutteet olivat olleet selviä ja jatkuneet pitkään.

Tiimiesimiehen osalta käräjäoikeus katsoi, että tämä ei ollut osallinen kemiallisten vaarojen arvioinnin laiminlyöntiin. Hän ei myöskään ollut vastuussa siitä, tekivätkö hoitajat anestesiakoneiden testauksia.

Vastaavan hoitajan osalta käräjäoikeus katsoi, että vaikka hän olikin vastuussa siitä, että hoitajat tekevät vuototestejä, hän oli kuitenkin aloittanut tehtävässään juuri ennen syytteeseen kirjattua tekoaikaa. Lisäksi vastaava hoitaja ei ollut vastuussa vuototestausten valvonnasta, minkä käräjäoikeus katsoi olevan suurin puute järjestelmässä.

Yhteisösakon osalta käräjäoikeus joutui puimaan, voidaanko syytteessä olleelle yhtiölle A tuomita yhteisösakkoa, kun rikos oli tehty yhtiön B toiminnassa, joka oli rikoksen tapahtuma-ajankohdan jälkeen sulautunut yhtiöön A. Käräjäoikeus kävi läpi oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä aiheesta, jossa oikeustila on tulkinnanvarainen. Lopputuloksena käräjäoikeus katsoi, että tässä tilanteessa laillisuusperiaate ja rikoslain sanamuodon mukainen tulkinta estivät rangaistusvastuun ulottamisen vastaanottavaan yhtiöön A. Yhteisösakkovaatimus oli siten hylättävä. 

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen juristi Matti Suontausta pitää tärkeänä, että syyttäjä päätyi vaatimaan yhteisösakkoa vastaanottaneelle yhtiölle, vaikka oikeustila oli – ja on edelleen – jossain määrin epäselvä. Yhtä tärkeää on, että käräjäoikeus perusteli hyvin ratkaisunsa jättää yhteisösakko tuomitsematta. 

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 24/135441, 26.9.2024 asiassa R 22/4621. Tuomio ei ole tiedotteen julkaisuhetkellä lainvoimainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.