Puutteita vaarojen arvioinnissa ja nos­toa­pu­vä­li­nees­sä, sakot yhtiölle sekä teh­taan­joh­ta­jal­le ja työnjohtajalle

Käsiteltävänä oli joulukuussa 2020 tapahtunut työtapaturma, jossa työntekijän sormi jäi pakkauskoneen noston yhteydessä koneen ylärungon alle. Kone putosi, koska nostossa käytetyn nostoapuvälineen pysymistä nostettavassa kappaleessa ei ollut varmistettu. Työpaikalla ei myöskään ollut suoritettu riittävän järjestelmällistä ja kattavaa vaarojen selvitystä ja arviointia.

Saadun todistelun perusteella käytetty nostotapa ja nostoapuväline olivat olleet työpaikalla käytössä jo silloin, kun vastaajat olivat aloittaneet siellä. Nostoapuvälineet eivät myöskään olleet aikaisemmin aiheuttaneet työtapaturmia ja vain muutamia läheltä piti -tilanteita. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työnjohtaja ja toimitusjohtaja eivät voineet yksin edellä mainitun perusteella tehdä arvioita, että nostoapuväline on turvallinen.

Vaarojen arviointi oli tehty työpisteessä, jossa nostoapuvälinettä käytettiin. Työntekijä, joka osallistui arviointiin, kertoi, että nostoapuvälineen vaaroja ei ollut huomioitu. Työnjohtaja vahvisti, että tehtaan turvallisuuskierroksilla ei erityisesti tarkasteltu nostoapuvälineitä.

Käräjäoikeuden mukaan yhtiössä oli tehty vaarojen arviointi, mutta työnantaja ei ollut tutkinut systemaattisesti kaikkia työvaiheiden vaaroja ja riskejä. Siksi joitakin vaaratekijöitä ei ollut huomioitu, mukaan lukien nostoapuvälineen puuttuvat lukitukset.

Työntekijät olivat saaneet yleisperehdytyksen työsuhteen alkaessa. Kokeneempi kollega perehdytti heidät työvaiheisiin. Vahingoittunut kertoi saaneensa työkaveriltaan ohjeet työn tekemiseen, mutta ei ohjeita jumitilanteeseen, joka oli onnettomuuden syy. Kuullun työtoverin mukaan kirjallista ohjetta työhön ei ollut. Käräjäoikeus totesi, että työn ohjeistus oli osittain puutteellinen. Tämän vuoksi työntekijät eivät osanneet toimia oikein nostolaitteen jumitilanteessa, eikä pakkaustyölle ollut kirjallista ohjetta.

Käräjäoikeus arvioi vielä erikseen työtapaturman ennalta-arvaamattomuutta ja poikkeuksellisuutta. Vastaajien näkemys oli, että vahingoittunut oli työtapaturmatilanteessa toiminut huolimattomasti ja ohjeiden vastaisesti. Vahingoittuneen ja todistajana kuullun työtoverin kertoman mukaan tilanteessa oli kuitenkin toimittu samalla tavoin kuin aikaisemminkin, eikä kumpikaan toiminut huolimattomasti. Käräjäoikeus päätyi katsomaan, että nostopuomin irtoaminen taakasta ei ole ollut vahingoittuneen ennalta arvattavissa. Lisäksi vahingoittunut oli ollut tekemässä tavanomaista työsuoritusta eikä ole osoitettu, että hän olisi toiminut saamiensa selvien ohjeiden vastaisesti, eikä hänelle ollut edes annettu erityisiä ohjeita jumitilanteiden varalle. Kysymys ei ollut epätavallisista ja ennalta arvaamattomista olosuhteista, joihin työnantaja ei olisi voinut vaikuttaa.

Käräjäoikeus painotti vielä, että työturvallisuusrikos on niin sanottu vaarantamisrikos, jossa rangaistusvastuu ei edellytä työntekijän loukkaantumista tai edes hänen terveytensä tosiasiallista vaarantamista. Vastuuta ei siten voida poistaa sillä perusteella, että vahinko olisi voitu välttää ottamalla kädellä kiinni ylärungosta toisesta kohdasta.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Matti Suontausta muistuttaa, että työnantajan vastuulla on huolehtia, että nostot voidaan suorittaa turvallisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa nostojen ohjeistamista ja perehdyttämistä työntekijöille kuin myös nostoapuvälineiden ja nostinten turvallisuudesta huolehtimista. Työnantajan on myös aika ajoin tarkasteltava ovatko ohjeet ja välineet edelleen turvalliset ja ajantasaiset.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 25.08.2023, 23/132024 asiassa R 22/3533. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.