Rakennuskannan pe­rus­pa­ran­nus­suun­ni­tel­man laatiminen käynnistyy

"Haluamme tehdä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanotyötä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on yhdessä löytää joustavat ja kustannustehokkaat keinot direktiivin kotimaiseen toimeenpanoon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. 

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joilla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä ja saavutetaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parannuksille asetetut tavoitteet. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita. 

Suunnitelmassa on myös esitettävä jäsenmaiden toimet, joilla voidaan rahoittaa rakennusten energiatehokkuusremontteja, lisätä energiatehokkuuden osaamista ja koulutusta sekä huomioida haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet.

Suomen täytyy toimittaa perusparannussuunnitelman luonnos EU-komissiolle viimeistään 31.12.2025. EU-komissio kommentoi suunnitelmaa, minkä jälkeen lopullinen suunnitelma on toimitettava komissiolle 31.12.2026 mennessä.

Ympäristöministeriö laatii perusparannussuunnitelman hankkeessa, jonka toteutuksessa ovat mukana Motiva ja VTT. Toukokuussa 2024 käynnistynyt hanke jatkuu vuoteen 2026. 

Suunnitelman laadinnassa kuullaan ja osallistetaan vahvasti sidosryhmiä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Toimeenpanon käynnistysvaiheessa sidosryhmien näkemyksiä direktiivin toimeenpanosta ja perusparannussuunnitelman laatimisesta kerätään avoimella verkkokyselyllä. Kyselyyn voi vastata otakantaa.fi-palvelussa 21.6.2024 asti.  

Perusparannussuunnitelma korvaa vuonna 2020 julkaistun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Direktiivin pitkän aikavälin tavoitteena on päästötön rakennuskanta viimeistään vuonna 2050. 
Direktiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta, eli 28.5.2026 mennessä. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. 

Muutoksia tulee uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviin asetuksiin. Muutoksia on lisäksi odotettavissa muun muassa automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin.

Lisätietoja hankesivulta.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.