Rakennusten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi saavutti alustavan sovun

Kolmikantaneuvotteluissa syntyneen sovun jälkeen direktiivi etenee virallisiin hyväksymiskäsittelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Lopullinen sisältö ja voimaantulo selviävät näiden jälkeen. Keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät uusien rakennusten vaatimuksiin, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kestävän liikkuvuuden infrastruktuuriin sekä energiatodistuksiin ja aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen.​​​​​​​

Suomi tuki neuvoston lokakuussa 2022 saavuttamaa yleisnäkemystä. Neuvotteluista saatujen alustavien tietojen mukaan tulos on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen. Tuloksen vaikutuksia arvioidaan ministeriössä vielä tarkemmin. 

Suomi on osallistunut aktiivisesti direktiivin päivitystä koskeviin neuvotteluihin ja korostanut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Oleellista on, ettei muutoksista synny kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.

Yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita, vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä, vaan rakennuksia tulee voida korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti.

Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat, ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että vähintään 55 prosenttia primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuus vapauttaa tietyt asuin- ja muut rakennusluokat, kuten maatalousrakennukset tai kulttuurihistorialliset kohteet, näistä velvoitteista. Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso. Tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.

Alustavan sovun perusteella latauspisteiden lukumäärää koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin niin asuinrakennuksissa kuin muissa. Esikaapelointiin tulisi vaatimus uusissa ja korjattavissa rakennuksissa, mikä helpottaa latausinfrastruktuurin saatavuutta. Kaikkien uusien asuin- ja ei-asuinrakennusten olisi oltava päästöttömiä 1.1.2028 alkaen. Rakennuksiin on asennettava aurinkosähköä asteittain vuodesta 2027 alkaen, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä toimia, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä.

Direktiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.