Rakentaminen on käytännön juridiikkaa

Taustani on perinteinen, urani kaikkea muuta. Ennen valmistumistani Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä vuonna 2010 työskentelin asianajotoimistojen harjoittelijaohjelmissa ja ehdin vaihtoon Münsterin yliopistoon Saksaan. Valmistumisen jälkeen työskentelin oikeusministeriössä lainvalmistelun parissa ja tein jatko-opintoja yliopistolla. Auskultointi Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2013 vei markkinaoikeuteen, jossa työtehtäväni keskittyivät julkisiin hankintoihin. 

Olin puhunut alan vaihdosta ja ideastani toimia asiantuntija-apuna rakennushankkeissa niin pitkään, että eräs tuttuni luuli, että teen sitä jo. Hän pyysi minua korjausrakennushankkeeseen avukseen ja siitä se lähti: vuonna 2020 toteutui pitkään harkittu hyppy rakennusalan yrittäjyyteen.

Minua kiinnosti nähdä, miltä maailma näyttää ihan eri alalla. En halunnut jäädä kiinni valmiisiin kaistoihin. 

Yrittäjyys ei ollut tavoite, vaan seuraus. En rakentanut brändiä tai pitchannut liikeideaa, vaan aloin tehdä. Markkina vastasi, ja yhtä projektia seurasi toinen. 

Olen aina pitänyt ajatuksesta, että oma menestyminen on kiinni omasta työpanoksesta. Isoäitini oli yrittäjä ja opetti, että säntillisyys on tärkeämpää kuin motivaatio. Se jäi mieleen.   

Liikeidea syntyi käytännön kokemuksesta: rakennushankkeesta, jossa olin itse asiakkaan roolissa ja juuri siinä elämäntilanteessa kovin kiireinen. Olen vaativa ja ymmärsin kirjallisen sopimisen, tiedonkulun ja ennakoinnin tärkeyden.

Rakennusalaa ravistelee tällä hetkellä kustannusten nousu, toimitusten viivästymiset ja lupaprosessien hitaus – hankkeissa korostuu riskienhallinta. Työturvallisuuden vaatimukset ja vastuullisen rakentamisen arvot näkyvät nykyään myös selkeästi työmaalla. 

Asiakkaani eivät ole rakennusalan ihmisiä. He haluavat, että projekti etenee, tulos vastaa sovittua ja lasku on ennakoitava. Minun tehtäväni on varmistaa, että näin käy. Tiedän, että onnistunut hanke rakennetaan etukäteen, ei jälkikäteen korjailemalla. 

Työn fokus on suunnittelun ohjauksessa, oikeiden toimijoiden kiinnittämisessä ja siinä, että kaikki tietävät, kuka vastaa mistäkin. 

Rakentamisessa on monta liikkuvaa osaa. Kun roolit ja vastuut on sovittu alussa, vältetään sekaannus. Arkkitehti ei ole projektinjohtaja, urakoitsija ei johda suunnittelua. Tätä ei aina sanota ääneen – minä sanon. 

Juristin tausta ei ole jäänyt matkasta: urakkaneuvotteluja edeltää tarkka suunnittelu, sopimukset tehdään kunnolla, puhe on suoraa, ja kun jotain sovitaan, se pitää. Tilaajallakin on vastuunsa päätösten pitävyydestä ja oikea-aikaisuudesta, jotta kokonaisuus on reilu. 

Markkinaoikeudessa opin tarkastelemaan tilannetta neutraalisti. Vaikka katson rakennushanketta asiakkaan näkökulmasta ja teen hänen puoleltaan töitä, ymmärrän, miten vastapuoli ajattelee. Urakoitsijapalaute on ollut yllättävän positiivista. 

Yrittäjänä teen työtä yksin, mutta en yksinäisesti. Pitkissä projekteissa syntyy tiivis tiimi: suunnittelijat, urakoitsijat, asiakas. Kommunikaatio on välitöntä ja epämuodollista. Siitä syntyy luottamus. 

Tiimin kasvaessa en enää käy jokaisen piirustuksen yksityiskohtia läpi. Katson kokonaisuutta ja luotan erityisalojen asiantuntijoihin. Mutta tehtäväni on huolehtia siitä, että itselläni on ajantasainen tieto joka suunnittelualalta, ja että toimitusehdot on sovittu selkeästi etukäteen. Mikäli jossain tippuu pallo, minä olen se, jonka pitää ottaa siitä koppi.  

Yrittäjänä nautin ihmisten kanssa työskentelystä ja osaan luovia, kun projektin käytännön toteutuksessa tulee yllätyksiä. Asiakkaat arvostavat sitä, että tuon tilanteisiin kokemusta ja kylmäpäisyyttä. Parasta on, kun ratkaisu löytyy, ennen kuin asiakas on tietoinen koko ongelmasta. 

Haastavinta yrittäjyydessä on se, että kaikki kulminoituu lopulta omaan itseen. Ei ole ketään, kenelle voisi siirtää vastuuta, jos aikataulut venyvät tai tulee ristiriitatilanteita. On pidettävä koko ajan tilannekuva kasassa – sekä asiakkaan näkökulmasta että oman työnhallinnan kannalta. Se vaatii välillä tiukkaa itsensä johtamista. 

Projektit ovat moninkertaistuneet kokoluokaltaan neljässä vuodessa. Samalla ovat kehittyneet työkalut: asiakirjapohjat, seurantatyökalut ja sähköiset työkalut, kuten asiakirjapankit. Yrityksen pyörittäminen yksin vaatii myös paljon punaisia tunteja. Onneksi prosessit ovat kehittyneet ja työnteko on nykyisin tehokkaampaa. 

En tähtää määrään vaan minua kiinnostaa laatu. Yhteistyö ja verkostot ovat tärkeitä, ja ennen kaikkea se, että ihmiset haluavat tehdä töitä kanssani uudestaan. 

En ole etsimässä tiimiä tai laajentamassa organisaatiota. Kasvu näkyy muualla: siinä, millaisiin projekteihin minut kutsutaan mukaan, ja missä vaiheessa. Kun projekti alkaa ja asiakas miettii, mitä pitäisi tehdä, olen mielelläni se ensimmäinen puhelu. 

Työn rytmi on vaihteleva. Teen työtä välillä työmaalla ja tien päällä, välillä kokouksissa ja toimistolla. Päivä ei ala kahdeksalta, eikä pääty neljältä. 

Työssä on hyvä rytmi. Aamulla on puheluita ja liikettä, iltapäivällä istun koneella. Joustoa on, mutta kyllä tämä sitoo. Vastuu ei katoa iltapäiväneljältä eikä loma-aikoina. Yrittäjän pitää olla tavoitettavissa. 

Asiakkaat arvostavat kokemusta ja sitä, että joku uskaltaa vetää rajan. Joskus yrittäjän pitää myös manageerata asiakasta – rytmittää päätöksentekoa ja tehdä valintoja helpommiksi taustatyöllä. 

Useimmat asiakkaani ovat kiireisiä. He eivät halua päätösähkyä vaan sitä, että joku vie asiat maaliin ja kysyy, kun oikeasti tarvitaan input. 

Yrittäjyys ei ollut alun perin suunnitelmani, mutta nyt se tuntuu luontevalta. En kaipaa valmiita rakenteita tai työpaikkahierarkiaa, mutta en ole koskaan kategorisesti sulkenut ovia.  Tällä hetkellä yrittäjyys antaa mahdollisuuden tehdä asioita tavalla, joka sopii minulle. Se riittää. 

En haluaisi puhua intohimosta tai “yrittäjän vapaudesta”. Näen yrittäjyydessä järkevän tavan tehdä tehokkaasti työtä omilla ehdoilla, selkeällä vastuulla ja konkreettisilla tuloksilla. Minulle yrittäjyys on tapa rakentaa ratkaisuja ja olla hyödyksi. 

En kehittänyt liikeideaa loppuun asti ennen kuin aloitin – enkä olisi osannutkaan. Markkina kertoo kyllä, mille on kysyntää, jos vain uskaltaa alkaa tehdä.

***

Johanna Tallbergin yritys LINJAL Projektinjohto tarjoaa rakennushankkeiden projektihallinnan palveluita, kuten hankesuunnittelu, sopimusten laadinta, lupa-asiat, laadunvalvonta ja kustannusseuranta.