Rakentamisen kallistuminen nostaa monen kiin­teis­tö­no­mis­ta­jan veroja

Valtaosalla kiinteistönomistajista kiinteistövero on tänä vuonna suurempi kuin viime vuonna. Yksi syy tähän on se, että rakentamisen kustannukset ovat nousseet.

Rakennusten kiinteistövero ja verotusarvo perustuvat jälleenhankinta-arvoihin, jotka valtiovarainministeriö määrittelee vuosittain annettavalla asetuksella. Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa sitä, kuinka paljon vastaavan uuden rakennuksen rakentaminen maksaisi.

Valtiovarainministeriö tarkistaa arvoja vuosittain rakennuskustannusindeksin mukaisesti. Indeksi on noussut edellisvuodesta 9,4 prosenttia.

- Rakennuskustannusindeksi on noussut poikkeuksellisen paljon, ja se näkyy monille kiinteistönomistajille verojen nousuna. Aikaisemmin indeksin muutokset ovat olleet selvästi maltillisempia, sanoo ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta.

Kiinteistöveron suuruus riippuu kiinteistön verotusarvon lisäksi kunnan määrittelemistä kiinteistöveroprosenteista. Verohallinto tilittää kiinteistöveron kokonaisuudessaan kunnille.

- Kiinteistöveron määrä muuttuu eri veronmaksajilla eri verran. Muutos riippuu muun muassa siitä, miten suuri osuus kiinteistöverosta määräytyy maapohjista ja kuinka suuri rakennuksista. Lisäksi erilaisista rakennuksista tehdään eri suuruisia ikäalennuksia, Backlund sanoo.

Kiinteistöveron nousu voi johtua myös muista syistä. Kunta on voinut korottaa kiinteistöveroprosenttiaan, tai se on voinut tarkistaa ja korjata alueellaan olevien rakennusten tietoja ja ilmoittaa muutoksista Verohallinnolle.

Verohallinto on myös tarkistanut ja korjannut maapohjien virheellisiä tietoja, kuten tontin kaavatietoja tai muita ominaisuuksia.

Kiinteistövero muuttuu myös silloin, jos kiinteistönomistaja ilmoittaa Verohallinnolle muutoksista, kuten rakennuksen perusparannuksista tai sen käyttötarkoituksen muuttumisesta.

- Jos kiinteistöllä on tehty suuria parannuksia, kuten lisätty vesijohto, viemäri tai koneellinen ilmastointi, ne pitää ilmoittaa. Myös silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut eli esimerkiksi kesämökin on muuttanut vakituiseksi asunnoksi, muutokset pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella, Backlund neuvoo.

Vuonna 2022 kaikkiaan 58 000 kiinteistönomistajaa 2,2 miljoonasta teki muutoksia kiinteistöveroilmoitukseensa. Backlundin mukaan valtaosa muutoksista koski nimenomaan rakennusten ominaisuuksia.

Backlund muistuttaa, että kiinteistöverotuspäätös on aina syytä tarkistaa. Jos tiedot ovat oikein, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden pitää ilmoittaa muutokset Verohallintoon viimeistään 2.5.2023 Henkilöasiakkaiden määräpäivä on 9.5.2023.

Backlund kehottaa kiinteistönomistajia ilmoittamaan mahdolliset muutokset määräpäivään mennessä.

- Jos muutoksia ei ilmoita kiinteistöveroilmoituksella, vaihtoehtona on tehdä oikaisuvaatimus jälkeenpäin, mikä on hidas prosessi. Vuosittain tuhansilta kiinteistönomistajilta jäävät muutokset tekemättä määräaikaan mennessä, Backlund sanoo.

Lähde: Verohallinnon tiedote.