Raportti: Val­tion­tu­ki­sään­tö­jen joustojen lakkauttamiseen tarvitaan selkeä exit-strategia

Valtiontukisääntöjen joustojen lakkauttamiselle ei ole selkeää exit-strategiaa, mikä lisää riskiä yritystukikilpailuun. Euroopan komissio otti käyttöön tilapäiset valtiontukisääntöjen kevennykset koronapandemian takia. Alkujaan niiden piti kestää vuoden 2020 loppuun, mutta ne ovat voimassa rajoitetusti vuoden 2023 loppuun asti. Valtiontukisääntöjä on laajennettu seitsemässä osassa vuosien 2020–2022 aikana. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia poikkeustoimet ovat saaneet jatkoa. Maaliskuussa 2023 komissio hyväksyi tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet, jotka ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. 

Suorat yritystuet kasvoivat noin 160 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 vuoteen 2022. Suurin kasvu tapahtui energiatuissa. Energiatuet ovat olleet kasvussa jo viimeiset kymmenen vuotta. Viime vuosina kasvua on aiheuttanut muun muassa EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä (RRF) saatu rahoitus. 

Energiatuki-instrumentista on muodostunut merkittävä vihreään siirtymään liittyvä yritystuki, mikä lisää tarvetta tuen vaikuttavuusarviointiin. Tukien tavoitteet tulisi esittää nykyistä selkeämmin ja rajatummin, jotta niiden onnistumista voidaan aidosti arvioida, varsinkin nyt, kun Yhdysvaltojen IRA-ohjelma luo painetta yritystukiohjelmien kasvuun EU:ssa vihreän siirtymän aloilla. Vihreän siirtymän tukien systemaattinen läpikäynti on tarpeen, koska vähähiilistä taloutta voidaan edistää myös julkisen talouden kannalta edullisemmalla hiilidioksidin hinnoittelulla (verotus, päästökauppa) ja muulla sääntelyllä.

Vuoden 2023 alussa tuli voimaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslaki, mikä tulee lisäämään tukea yritysten T&K-toimintaan vuosina 2024–2030. Tavoitteena on nostaa T&K-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtion nykyinen T&K-rahoituksen määrä on noin 2,4 miljardia ja lain myötä se nousisi nykylaskelmien mukaan 4,3 miljardiin vuonna 2030. 

Yksityistä sektoria koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi aktiivisen T&K-toiminnan tulisi laajeta nykyistä useammalle toimialalle. Tehokkaassa TKI-toiminnan tukipolitiikassa ei ole kyse pelkästään investointivolyymien edistämisestä vaan myös tuen tehokkaasta kohdentamisesta ja tehokkaiden tukimuotojen soveltamisesta. 

Vuosien 2020-2022 aikana korona-avustuksia myönnettiin yhteensä 3,1 miljardia. Vuonna 2022 koronatukia myönnettiin vielä 234 miljoonaa euroa. Tukien arviointi on tärkeä osa varautumista tuleviin kriiseihin ja Suomessa koronatukia onkin arvioitu jälkikäteen monissa tutkimuksissa. Koronapandemia on voinut vaikuttaa talouden dynamiikkaan ja sitä tulee analysoida tarkemmin. 

Tulevissa hallitusohjelmissa yritystukia koskevien tavoitteiden ja keinojen tulisi olla aiempaa selvemmin esillä. Myös yritystukimenojen kokonaistason kehitystä koskeva linjaus voisi toimia politiikan kurinalaisuutta ylläpitävänä välineenä.

Riippumaton yritystukien tutkimusjaosto toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yhteydessä. Se tuottaa informaatiota yritystukijärjestelmän kehittymisestä. Raportti julkaistaan myöhemmin myös TEM:n julkaisusarjassa.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.