Rekrytointiin osallistuminen on aina arvokas kokemus – vaikka ei tulisikaan valituksi

Rekrytointiin valmistautuessani mietin kolmea asiaa: millaiseen tehtävään olemme juristia palkkaamassa, mitä yrityksemme tarvitsee ja millaisen profiilin ihminen sopisi parhaiten meidän tiimiimme? Nämä ohjaavat prosessia alusta asti. Aikaisemmin korostettiin lähes pelkästään substanssiosaamista, mutta nykyään pohditaan substanssin lisäksi myös hakijan persoonaa kokonaisuutena, ja erityisesti sitä, mitä uutta ja raikasta hän voisi tuoda mukanaan.

Rekrytointi lähtee aina tarpeesta. Erityisesti isommissa yrityksissä ei voida vain reagoida, vaan kompetenssikartoitusta ja suunnitelmia tehdään pitkälle tulevaisuuteen, ottaen huomioon yhtiön tuleva suunta ja tarpeet.

Kilpailu hyvistä hakijoista on kovaa, sillä huipputason osaajat eivät tyydy mihin tahansa. Nuoremmat juristit odottavat työnantajalta hyviä arvoja ja yrityskulttuuria sekä kunnianhimoa. He haluavat tehdä merkityksellisiä asioita. Vielä omalle sukupolvelleni työ ja palkka olivat keskeisimmät tekijät, mutta nykyisin arvot ovat nousseet aivan keskiöön. Tämä luo myös työnantajille positiivista painetta kehittyä.

Digitalisaatio ja tekoälyn vaikutus juristin arjessa ovat merkittäviä asioita. Jatkuvasti kehittyvien tekoälytyökalujen hallinta on tärkeää. Tekoäly kehittyy ja tulee pitkälti korvaamaan juristin rutiinitöissä, mikä antaa meille mahdollisuuden kehittää rooliamme liiketoiminnan taktisena ja strategisena kumppanina. Tämä korostaa juristin oman ajattelutaidon ja liiketoimintaymmärryksen tärkeyttä – pitää tunnistaa nopeasti, mikä tieto on oleellista ja mikä ei. Tämä nostaa juristien vaatimustasoa – ja on oikeasti iso juttu.

On ehdottoman tärkeää, että työpaikkaa hakeva juristi on oma itsensä ja läsnä haastattelussa. Kaikenlaiset roolit ja väärät lupaukset kostautuvat aikanaan. Me kaikki olemme ihmisiä, ja on vain rehellistä sanoa, jos ei tiedä jotain. Myös työnantajan on oltava rehellinen työtehtävistä ja kuvattava ne avoimesti ja totuudenmukaisesti. Jos premissit ovat väärät, kukaan ei lopulta ole tyytyväinen.

Ei pidä olla liian vaatimaton, vaan on hyvä kertoa omista saavutuksista ja vahvuuksista selkeästi. Kokemukseni mukaan tämä on usein haastavampaa nuoremmille naisille. Kyky reflektoida omaa taustaa ja osaamistaan – samoin kuin virheitään – jäsennellysti on arvokas taito. Siksi kannattaa sparrailla haastattelutilannetta esimerkiksi kaverin kanssa. Rekrytoinnit ovat nykyään entistä ammattimaisempia ja huolellisesti suunniteltuja. Yhtiöt panostavat niihin psykologisia testauksia myöten, joten myös hakijoiden täytyy panostaa enemmän.

Olen tehnyt rekrytointeja noin 20 vuoden ajan. Itselleni tärkeimpiä asioita hakijassa ovat edelleen kompetenssien lisäksi uteliaisuus ja energinen draivi. Innostun aina, jos hakija osaa esittää relevantteja huomioita yrityksestä ja pohtia, mitä voisi tuoda mukanaan.

Työnhakua ja rekrytointeja oppii parhaiten hakemalla ja osallistumalla, mutta älä kuitenkaan hae, jos et ole aidosti kiinnostunut. Hyvä prosessi selkeyttää omaa ajattelua ja parantaa oman ilmaisun selkeyttä: pystyt kertomaan entistä paremmin, missä kaikessa olet ollut mukana. Hyvät kommunikaatiotaidot kertovat myös kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä, jonka esitän hakijalle aina, on: mistä saat energiaa ja mistä innostut? Ihminen onnistuu ja jaksaa paremmin, kun hän on aidosti innostunut tekemisestään. Näissä hommissa ei pärjää vain leipäpappina. On tärkeää, että motivaatio ja intohimo löytyvät sisältä. Kun sydän on mukana, kokonaisuus toimii.

Haluan myös tietää, miksi tämä yhtiö ja juuri tämä rooli. Se auttaa ymmärtämään, olemmeko samalla aaltopituudella ja onko hakijalla oikea käsitys siitä, mitä haettu työ ja rooli oikeasti tarkoittavat. Samalla vastaus paljastaa paljon myös hakijan omista toiveista ja kunnianhimoista. Se kertoo, onko kiinnostus tehtävää kohtaan aitoa ja onko yritykseen perehdytty.

Itsellänikin on juuri hiljattain käytynä läpi rekryprosessi tänne Wärtsilään. Minuun teki vaikutuksen prosessin perusteellisuus ja esimerkiksi psykologisen palautteen huolellisuus ja syvyys. Rekrytointeja ei totisesti tehdä tänä päivänä enää näppituntumalta ja muutaman haastattelun perusteella.

Rekrytointikokemus on aina arvokas, vaikka et tulisi valituksi. Se antaa paljon tietoa sinusta itsestäsi. Opit jotain uutta ja olet paremmin valmistautunut seuraavaa kertaa varten.

Syntymävuosi: 1973
Perhe: aviomies ja kolme lasta, joista kaksi on jo aikuista
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, LL.M. Eur.
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 1998, College of Europe (Brugge) 2001
Lempioikeudenala: liikejuridiikka yleisesti
Guru: Tämä on mahdoton kysymys, koska vaikutun helposti eri ihmisistä eri asioissa.
Jos en olisi juristi, olisin: urheiluvalmentaja
Motto: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Suosittelen
Kirja: Michelle Obama: Becoming
Elokuva: Quisling - The Final Days
Podcast: Nikolai Tangen: In Good Company
Laulu: Miss Li: Småstadsdrömmar
Laji: Seuraan telinevoimistelua ja taitoluistelua, mutta itseltäni sujuvat paremmin juoksu ja hiihto.
Kuvataiteen teos: Elin Danielson-Gambogi: Päättynyt aamiainen