Säh­kön­tuo­tan­to­ra­ken­teen muutos mahdollisti kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen tuntuvan laskun vuonna 2023

Pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2023 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 11 % edellisvuodesta. Päästöt ovat laskeneet 43 % vertailuvuodesta 1990 ja 52 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2023 aikana. Ilmastosopimuksen raportointikäytännön mukaisesti kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia, ellei tästä ole erikseen mainintaa. Pikaennakossa vuoden 2023 päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot.

Energiasektori oli suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa muodostaen 70 % (28,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2023. Sektorin päästöt vähenivät 4,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta. Tähän vaikutti erityisesti kivihiilen ja turpeen käytön lasku: kivihiilen polton päästöt vähenivät 2,1 ja turpeen polton päästöt 1,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta. Tämä oli pääasiassa seurausta sähköntuotantorakenteen muutoksesta ydin- ja tuulivoiman tuotannon kasvaessa. Myös vesivoiman tuotanto kasvoi edellisvuodesta. Lisätietoa energiankulutuksen kehityksestä on saatavilla energiatilastojen 18.4.2024 julkistetusta katsauksesta.

Liikenteen päästöt vähenivät 0,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. pääosin tieliikenteen suoritteen laskun ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden hienoisen kasvun seurauksena.

Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) muodostivat noin 12 % (4,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2023 ja ne laskivat lähes 6 % (0,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edeltävästä vuodesta. Päästöjen vähentymisen merkittävin syy oli mineraaliteollisuuden päästöjen lasku lähes viidenneksellä (0,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv), mikä oli seurausta klinkkerin tuotannon vähentymisestä. Prosessimuutoksista johtuva typpihapon tuotannon päästöjen lasku jatkui, vuonna 2023 päästöt olivat 60 % pienemmät kuin vuonna 2021 ja 25 % pienemmät kuin vuonna 2022.

F-kaasujen päästöt muodostivat vajaat 2 % (0,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2023 ja ne laskivat 8 % vuoteen 2022 verrattuna. Kaupan kylmä- ja jäähdytyslaitteiden käytön sekä ajoneuvojen ilmastointilaitteiden päästöt laskivat eniten. Etenkin siirtyminen luonnollisiin tai vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin on laskenut F-kaasupäästöjä kymmenen viime vuoden aikana. Kylmä- ja ilmastointilaitteiden käytön päästöt muodostavat noin 90 % F-kaasujen päästöistä.

Maatalouden päästöt muodostivat noin 15 % (6,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) ilman maankäyttösektoria lasketuista kokonaispäästöistä vuonna 2023. Maatalouden kokonaispäästöt laskivat noin yhden prosentin edellisvuoden tasolta. Eläinten lukumäärän pieni lasku alensi ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöjä, ja heikommat satotasot alensivat kasvintähteistä peräisin olevia maaperäpäästöjä.

Jätesektorin päästöjen osuus oli vajaat 4 % (1,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria vuonna 2023. Jätesektorin laskeva trendi jatkui päästöjen vähetessä 5 % edellisvuodesta

Pikaennakkotietojen mukaan maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin eli LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summa oli -1,3 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia, eli se oli nettonielu vuonna 2023.

Sektorin kääntymiseen edellisvuoden 4,4 miljoonan CO₂-ekvivalenttitonnin nettopäästölähteestä nettonieluksi vaikuttivat pikaennakkolaskennassa huomioidut 9 % pienentyneet hakkuumäärät verrattuna vuoteen 2022 (Luken hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilaston ennakon julkistus). Metsämaan biomassan nettonielu oli 9,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia isompi kuin vuonna 2022. Kivennäis- ja turvemaan yhteenlasketut maaperän nettopäästöt metsämaalla kasvoivat noin 2,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia, koska pienentyneet hakkuut vähensivät karikesyötettä maaperään ja ilmaston edelleen lämpenevä trendi kasvatti orgaanisen aineen hajotusta. Metsämaa-maankäyttöluokan päästöjen ja poistumien summa eli nettonielu oli noin −11,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., eli noin 2,5-kertainen edellisvuoteen verrattuna.

Viljelysmaa-luokan nettopäästöt olivat 8,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2023 eli 1 % suuremmat kuin vuonna 2022. Viljelysmaan osalta laskettiin hiilivarastojen muutokset kivennäismaille, kun taas orgaanisten maiden eli turvemaiden osalta käytettiin edellisen vuoden pinta-aloihin perustuvia päästöarvioita. Päästöjen kasvu kivennäismailla johtui säästä eli ilmaston edelleen lämpenevästä trendistä mutta myös siitä, että satotasot ja siten hiilisyötteen määrä maaperään eivät lisääntyneet siinä määrin, että korvaisivat lämpimissä oloissa nopeammin tapahtuvan hajoamisen aiheuttaman hiilihävikin.

Puutuotteiden nettonielu vuonna 2023 (-2,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) laski 31 % edellisvuoteen verrattuna johtuen metsäteollisuustuotteiden kysynnän ja sitä kautta tuotannon vähenemisestä.

Pikaennakon laskennassa metsämaalle, viljelysmaalle ja puutuotteille laskettiin pikaennakkoarviot vuodelle 2023, kun taas muille maankäyttöluokille käytettiin vuoden 2022 lukuja. Arvio maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summasta eli sektorin nielun tai päästölähteen suuruudesta tarkentuu seuraavassa julkistuksessa, kun laskentaan saadaan päivitettyä tietoa pinta-aloista, puustosta, hakkuista ja metsäteollisuuden kotimaisen puun käytöstä.

Kokonaispäästöt (ilman maankäyttösektoria) jaetaan EU-raportoinnissa päästökaupan ja taakanjakosektorin päästöihin. Pikaennakon mukaiset taakanjakosektorin päästöt olivat noin 25,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2023, ja ne laskivat 5 % edellisvuodesta. Päästökaupan päästöt laskivat 19 % edellisvuodesta ollen 15,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

EU:n taakanjakoasetus määrittelee päästökauppasektorin ulkopuolisten alojen päästövähennystavoitteet. Kaikille jäsenmaille on määritetty vuotuiset päästökiintiöt. Vuoden 2023 pikaennakkotieto Suomen taakanjakosektorin päästöistä on 1,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. kyseiselle vuodelle määritettyä päästökiintiötä alhaisempi.

Vuoden 2023 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2024 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2025. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy menetelmäselosteesta.

Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot YK:lle ja EU:n komissiolle. Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja VTT Oy.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.