Saisiko olla täysi palkka vai siitä 85 prosenttia?

Lakimiesliiton palkkatutkimus tehtiin loppuvuodesta 2021. Koko juristikunnan kokonaispalkan keskiarvo oli 6 556 euroa kuukaudessa. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkan keskiarvo oli 7 100 euroa ja julkisella sektorilla 6 010 euroa.

Palkkakeskiarvojen vertailussa havaitaan, että naisten palkat olivat keskimäärin 85 prosenttia miesten palkasta koko juristikunnassa. Edelliseen vuoden 2017 palkkatutkimukseen verrattuna ”naisen euro” oli kuitenkin noussut kolme prosenttiyksikköä. Toimialoittain tutkittuna palkkaero oli suurin lakiasiaintoimistoissa, joissa naisten keskipalkka oli vain 73 % miesten keskipalkasta ja asianajotoimistoissa (80 %).

Palkkaeroja selittävät muuttujat, joita ovat sukupuolen lisäksi toimiasema, työpaikan sijainti (Helsinki vs. muu Suomi), kokemus (tutkinnon suorittamisesta kuluneet vuodet), oikeustieteen jatkotutkinto, muu korkeakoulututkinto (KTM tai DI), pitkä työviikko (työaika yli 46 tuntia viikossa), työpaikan koko, työsuhteen tyyppi (vakinainen työsuhde vs. määräaikainen), työttömyyskuukausien lukumäärä kymmenen viime vuoden aikana ja ikä (yli 33 vuotta vs. nuoremmat).

Palkkaerosta noin puolet selittyy mm. toimiasemalla ja työkokemuksella, mutta selittämätöntä palkkaeroa (rakennevakioitu palkkaero) jää silti 7,4 %. Pitkällä aikavälillä se tarkoittaa merkittävää tuloeroa, kuten Lakimiesliiton virkasuhdelakimies Maria Färkkilän esimerkki asiaa hyvin konkretisoi:

”Oletetaan näiden tilastotietojen valossa, että työpaikassa toimii yhtä kokeneet ja yhtä taitavat lakimiehet identtisissä tehtävissä, mutta miesjuristin kuukausipalkka on 6 500 euroa ja naisjuristin 6 019 euroa. Vuodessa puhdas kuukausipalkkaero on 5 772 euroa, 40-vuotisen työuran aikana 230 880 euroa. Jos eroa ei pysty selittämään hyväksyttävillä perusteilla, se on kohtuuttoman kova hinta sukupuolesta.”

Palkkaero vaikuttaa luonnollisesti myös työeläkkeisiin, jotka lasketaan kuinkapa muutenkaan kuin kaikista työuran ansioista. ETK:n mukaan miesten työeläkkeet ovat keskimäärin korkeampia kuin naisten työeläkkeet. ”Vuoden 2021 lopussa maksussa olevissa työeläkkeissä eroa oli miesten hyväksi 600 euroa. Naisten keskimääräinen työeläke oli 1 373 euroa kuukaudessa ja miesten 1 973 euroa kuukaudessa. Miesten suuremmat työeläkkeet johtuvat pidemmistä työurista sekä korkeammasta palkkatasosta naisiin verrattuna.”

Leikitellään hetki eläkelaskurilla. Tammikuussa 1995 syntynyt nuori juristi tekee täyden työuran ilman perhevapaita tai työttömyysjaksoja ja oletuksin, että ansiotaso kehittyy laskurin ennusteen mukaisesti. Kertyneitä eläkkeitä nuorilla juristeilla on sama parisataa kummallakin, mutta selittämättömän palkkaeron vuoksi oletetaan juristien M ja N lähtöpalkat 4 500 ja 4 167 euroksi. Ennusteen mukaan palkat nousevat eläkeikään mennessä 7 249 tai 6 715 euroon ja eläkkeet ovat 4 240 tai 3 950 euroa kuukaudessa. Eläkkeelle M ja N pääsevät 68-vuotiaina helmikuussa 2063. Nettoeläkkeitä tasaa progressio ja maksettua kokonaiseläkemäärää tilastollisesti myös elinajanodote, joka on tuoreimman tilaston mukaan vuonna 1995 syntyneille 72,79 vuotta (miehet) ja 80,21 vuotta (naiset).

Lakimiesliiton vuoden 2021 palkkakysely toteutettiin marras–joulukuussa 2021. Palkka-aineisto kattaa 1 902 palkkatietoa. Tutkimuksen tulokset ja raportit ovat tutustuttavissa Lakimiesliiton Jäsenportaalissa. Lisää aiheesta myös Lakimiesliiton lakimies Maria Färkkilän blogikirjoituksessa.

.