Sä­tei­ly­vaa­ra­ti­lan­tei­siin varautumiseen kaivataan alueellisesta ja paikallisesta yh­teis­toi­min­nas­ta sopimista

Raportin mukaan säteilytilannekuvan muodostamiseen ja jakamiseen alue- ja paikallistasolla kaivataan toimintamallia ja tarkempia suuntaviivoja. Kehittämiskohteena nousi esiin myös paikallishallinnon roolien ja vastuiden huomioiminen ohjeistuksissa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti vuonna 2023 säteilyvaaratilanteeseen keskittyvän LSS23-valmiusharjoituksen yhteistyössä teemaan keskeisesti liittyvien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Valmiusharjoitus koostui seminaareista, koulutuksista, työpajatilaisuuksista, pelastuslaitosten säteilymittausharjoittelusta sekä kuntien omaehtoisesta harjoittelusta. Harjoitus järjestettiin samansisältöisenä viidessä toimialueen maakunnassa: Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Alueellisten valmiusharjoitusten järjestäminen on osa aluehallintoviraston lakisääteistä perustehtävää.

Valmiusharjoituksessa syvennettiin vuonna 2021 aloitettua säteilyvaarateemaa. Harjoituksen suunnittelu perustui havaintoihin ja kehitysehdotuksiin, jotka todettiin vuoden 2021 valmiusharjoituksen yhteydessä. Vuoden 2023 harjoituskierroksella valittiin tarkasteluun erityisesti säteilymittaukset ja säteilytilannekuva.

Säteilymittausten osalta tarkastelu painottui kansallisen säteilytilannekuvan täydentämiseen pelastustoimen tekemillä manuaalimittauksilla sekä talousveden ja maidontuotantoketjun säteilymittausten tarkasteluun.

- Pelastuslaitosten osalta harjoittelussa testattiin säteilymittaustulosten välittämistä ulkoisen säteilyn automaattiseen valvontajärjestelmään VIRVE-verkon tekstiviesteillä. Toimintamalli on uusi, mihin nähden harjoittelu oli erittäin onnistunutta, huomauttaa johtaja Tarja Wiikinkoski Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Toisaalta harjoituksessa painottuivat talousveden ja maidontuotantoketjun säteilymittaukset. Esimerkiksi säteilymittausstrategia vastuuttaa elinkeinonharjoittajia säteilymittauksiin. Harjoituksen eri vaiheissa nousi esiin, että toimijoilla ei ole parhaillaan kenttäkäytössä talousveden tai maidon säteilymittauksiin soveltuvia mittareita ja että rajallinen laboratoriokapasiteetti aiheuttaa usein viivettä mittaustulosten analysoinnissa. Säteilymittauskykyä kehitetään parhaillaan myös näiltä osin kansallisesti.

Valmiusharjoituksen työpajoja pidettiin tärkeinä, sillä ne keräsivät yhteen laajan joukon toimijoita eri toimialoilta ja hallinnon tasoilta. Harjoitukset antoivat toimijoille perusteita myös valmiussuunnitelmien päivittämiseen.

Valmiusharjoituksessa havaittiin, että toimijat tarvitsevat säteilymittausten osalta parempaa ohjeistusta muun muassa säteilymittauslaitteiden hankintoihin ja käyttöön sekä näytteenottoon. Kansallisen säteilytilannekuvan muodostumisen prosessi ylätasolla tunnistetaan, mutta sen sijaan alue- ja paikallistasolla säteilytilannekuvan muodostamiseen ei ole vakioituja käytänteitä. Alue- ja paikallistasolla kaivataankin toimintamallia sekä tarkempia suuntaviivoja tilannekuvan muodostamiseen ja jakamiseen. Alue- ja paikallistasolla on tärkeää keskustella ja sopia myös säteilytilannekuvan muodostamisen käytännöistä tämänhetkisessä tilanteessa, kun yhteisiä linjauksia ei ole.  

Harjoitushavaintojen perusteella tarvitaan lisäksi tarkempaa ohjeistusta rooleista ja vastuista liittyen esimerkiksi johtamiseen, viestintään, säteilymittauksiin ja -tilannekuvaan. Erityisesti paikallishallinnon roolien ja vastuiden kuvaaminen tulevissa ohjeistuksissa on tarpeen. Tarve kehittää ja lisätä yhteistyötä säteilyvaaratilanteeseen varautumiseksi on ilmeinen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.