Savusaunan päälle samppanjaa

Serkukset Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja Henna Pajulammi nostavat tavatessaan tieteen maljan.

”Se on siinä!”, ajatteli Anna Mäki-Petäjä-Leinonen käytyään lukion lakitiedon kurssin.

”Oikeustiede tuntui niin täsmälliseltä ja loogiselta, juuri sopivalta luonteelleni. Tosin olen vuosien varrella huomannut, ettei se aina niin selvää ole”, naurahtaa yliopistonlehtori.

Nuorempaa serkkua Henna Pajulammia kiinnostivat monet ammatit. Keskusteluja käytiin vanhempien kanssa, ja oikeustieteen opintojen tarjoamat monet mahdollisuudet alkoivat vetää puoleensa. ”Lopulliseen päätökseeni vaikutti kyllä sekin ajatus, että Annakin meni oikikseen.”

”Väittelin 2003, ja sinä luit juuri silloin pääsykokeisiin. Muistatko, kun juteltiin niistä karonkassani”, kysyy Anna.

”Kyllä, ja mieleeni on jäänyt myös, että sain jutella hississä Kaarlo Tuorin kanssa”, muistelee Henna.

Serkukset olivat aluksi kuin sisarukset. Kannuksen mummolassa Henna-taapero juoksi Anna-serkun nähdessään aina suoraan hänen syliinsä. ”Henna on ollut aina mun likka. Olemme tunteneet toisemme läheisiksi lapsesta asti.”

”Ja sitten aikuisiällä tämä on muuttunut ystävyydeksi”, toteaa Henna.

Anna Mäki-Petäjä-Leinonen on erikoistunut vanhuusoikeuteen. Hänen tiensä kulki ensin Muistiliiton edunvalvonta-asiamiehestä tutkijaksi Helsingin yliopistoon. Vuodesta 2016 hän on työskennellyt Itä-Suomen yliopistossa. Sinne perustettiin 2018 Hyvinvointioikeuden instituutti, jonka johtajaksi hänet valittiin.

”Teemme noin 20 tutkijan voimin tutkimusta yksilön hyvinvointiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Näkökulmia on monia; lapsi- ja perheoikeudesta vanhuus- ja sosiaalioikeuteen. Toiminnassamme on keskeistä monitieteinen näkökulma ja verkottuminen eri tieteenalojen kanssa”, Anna kertoo.

Hän toimii myös kahden osakonsortion johtajana: kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden erityiskysymyksiä, sekä kansallisessa tutkimushankkeessa, jossa keskitytään ikäihmisten kotisaattohoitoon.

Henna Pajulammi puolestaan auskultoi heti valmistuttuaan Seinäjoen käräjäoikeudessa. Väitöskirjassaan hän tutki oikeusperiaatteita lapsen oikeuksien näkökulmasta. ”Työskentelin tutkijana Lapin yliopistossa noin neljä vuotta ja vietin siinä välissä vuoden myös Fulbright-stipendiaattina UCLA Law Schoolissa Los Angelesissa.”

Kun Hennan väitöskirja oli valmistunut 2014, hän halusi kokeilla ammatillisesti muutakin ja päätyi kansainvälisen asianajotoimisto Eversheds Sutherlandin Suomen toimistoon. ”Ratkon siellä yritysten riita- ja rikosasioita, ja pöydällä on usein esimerkiksi talousrikoksia ja yrityssalaisuus-keissejä. Viihdyn asianajajana erinomaisesti: on mielenkiintoista saada avustaa asiakkaita ajassa, jossa haastetta lisäävät talouden suhdanteet, lainsäädännön kerroksellisuus ja rajat ylittävä liiketoiminta.”

Mummolan jokavuotisissa sukujuhlissa on syntynyt kuningasideoita. Siellä sai alkunsa esimerkiksi serkusten vetämä suosittu itsemääräämisoikeusseminaari, jota tehtiin Lapin ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä useita vuosia.

Tripladosentti KaijusErvastin luona on puolestaan vietetty monet illanvietot nuoren tutkijaverkoston voimin. ”Meitä oli kymmenisen henkeä, joista suurin osa teki silloin väikkäriä. Sparrasimme toisiamme ja söimme hyvin. Olemme edelleen hyviä ystäviä ja tapaamme säännöllisesti”, he kertovat.

Iltojen erikoisvieras on aina teerimaskotti, jonka serkukset lahjoittivat aikoinaan isännälle. ”Se on siis teeri-houkutuslintu, jota metsästäjät pitävät mukanaan. Ja siitä tämä tutkijaryhmä sai nimensä: akateeminen teerikerho.”

Vaikka serkusten toimenkuvat ovat erilaiset, tutkijatausta yhdistää. Jos mielessä on työhön liittyvä kinkkinen ongelma, voi aina soittaa serkulle ja pallotella ongelmaa yhdessä. He jakavat myös yhteisen näkökulman juristin taitojen perusteista.

”Lakimies ei menesty pelkällä juridiikan osaamisella. Tarvitaan myös hyviä ihmissuhdetaitoja, paineensietokykyä ja empaattisuutta.”

Serkukset ovat pohjalaisia, tosin Anna vetää eron sukujuurille. Hän on isänsä puolelta keskipohjalainen ja Henna eteläpohjalainen. ”Jos eteläpohojalaaset tulee raamit kaulassa sisään, niin me keskipohojalaaset mietitään, että ”voi herran tähden, mitähän meistä ajatellaan”, hän vitsailee.

Tekemisen meininki yhdistää pohjalaisia. ”Kääritään hihat ja ryhdytään hommiin”, kiteyttää Henna.

Kannuksen mummolassa ei ainoastaan nostella maljoja ja keksitä uusia ideoita. Serkuksia yhdistää vielä yksi asia. ”Me tykätään molemmat saunomisesta. Ja Kannuksen savusauna on ykkönen!”

Oppiarvo ja titteli: OTT, dosentti, yliopistonlehtori

Syntymävuosi: 1972

Pääsi oikeustieteelliseen vuonna: 1991

Monesko pyrkimiskerta: Toinen

Lempilause juridiikassa: Audiatur et altera pars. Kuultakoon myös toista osapuolta.

Vaihtoehtoammatti: Opettaja

Oppiarvo ja titteli: OTT, varatuomari, asianajaja

Syntymävuosi: 1983

Pääsi oikeustieteelliseen vuonna: 2004

Monesko pyrkimiskerta: Toinen

Lempilause juridiikassa: Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.

Vaihtoehtoammatti: Ekonomi