Selvitys ehdottaa eläin­lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen lisäämistä ja eläinlääkärien työolojen kehittämistä

Selvityksen mukaan Suomessa on eläinlääkäripula. Vaikka eläinlääkäreiden määrä on kasvanut, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tarvitaan lisää eläinlääkäreitä. Pula koskee niin tuotantoeläinten kuin pieneläintenkin parissa työskenteleviä eläinlääkäreitä. Kunnissa on pulaa myös valvontaeläinlääkäreistä. Eläinlääkäreistä on pulaa myös muilla aloilla, kuten lihantarkastuksessa, mutta selvityksissä keskityttiin nimenomaan kuntasektorin tilanteeseen.

Kuntien praktikko- ja valvontaeläinlääkärien rekrytointiongelmien taustalla ovat riittämättömien koulutusmäärien lisäksi erityisesti työtehtäviin ja työpaikkoihin liittyvät vetovoimaongelmat.

Selvityksen mukaan eläinlääkäripulan syyt ovat moninaiset. Pieneläinten määrä on kasvanut ja eläimiä myös hoidetaan aiempaa enemmän. Osa eläinlääkäreistä sijoittuu myös muihin kuin kliinisiin tehtäviin. Todennäköisesti osaa työvoimapulasta selittää osa-aikaisen työn lisääntyminen. Raskaat työolosuhteet kuitenkin heikentävät erityisesti kunnaneläinlääkärityön vetovoimaa.

Selvityksessä ehdotetaan lisärahoitusta eläinlääkärikoulutusmäärien lisäämiseksi 20 aloittajalla vuodessa.

- Selvityksen mukaan Helsingin yliopiston toteuttama eläinlääkärien koulutus on ajantasaista ja koulutuksen sisältö on hyvää. Huomattava enemmistö työnantajista arvioi, että vastavalmistuneiden tiedot ja taidot vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijavalintaa pidetään pääosin onnistuneena. Opiskelijat ovat motivoituneita ja keskeyttäminen on harvinaista. Tämä oli hyvä ja odotettukin tulos. Työelämän tarpeisiin vastaaminen edellyttää laadukasta koulutusta, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen kertoo.

- Eläinlääkintähuolto on tärkeä ja kiinteä osa alkutuotantoa ja elintarviketeollisuutta. Eläinlääkärien saatavuus on edellytys eläinten hyvinvoinnin varmistamiselle ja vaikuttaa suoraan näistä palveluista riippuvaisten alueiden elinvoimaan. Maa- ja metsätalousministeriö perehtyy selvityksen suosituksiin ja pyrkii viemään niitä eteenpäin omalla hallinnonalallaan, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Lisäksi selvitykseen on koottu lukuisia ehdotuksia työelämän kehittämiseksi. Työvoimapulaan vastaaminen edellyttää myös työolojen kehittämistä siten, että työssä jaksamista ja tuottavuutta lisätään ja sairauspoissaoloja ja poistumaa alalta vähennetään. Työn tuottavuuden lisääminen tarkoittaa tässä esimerkiksi osaamisen lisäämisen ja työn organisoinnin kautta saatavaa tuottavuuden parantamista. Perhe-elämän ja työn yhdistämisen kehittäminen on tärkeää nuorten eläinlääkärien houkuttelemiseksi.

Selvityksen mukaan työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä on jo nyt pyritty parantamaan muun muassa kehittämällä perehdytystä, työnohjausta ja lisäämällä työjoustoja. Yhteisvastaanottojen lisääminen on helpottanut nuorten eläinlääkäreiden työn tukemista. Riittävän suuret yksiköt, jotka tarjoavat kollegiaalista tukea ja avustavaa henkilökuntaa, tukevat työtehtävien organisointia ja eläinlääkärien jaksamista. Myös muut ympäristöterveydenhuollon osa-alueet hyötyisivät suuremmista yksiköistä.

Selvityksen mukaan näkemykset kuntien palkkausjärjestelmän kehittämisestä vaihtelevat. Useiden haastateltavien mielestä julkisen sektorin eläinlääkäreiden työaika- ja palkkausjärjestelmä kaipaisi kokonaisuudistuksen. Arvioiden mukaan siirtyminen työaikalain soveltamiseen vaikuttaisi todennäköisesti positiivisesti työoloihin ja kuntatyön kiinnostavuuteen erityisesti nuorten osalta. Mahdollinen siirtyminen työaikalain piiriin voi kuitenkin muuttaa eläinlääkärien tarvetta ennakoimattomasti.

Lähde ja lisätietoja: opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote.