Selvitys: Julkisten val­von­ta­vi­ran­omais­ten tulisi kehittää tehokkaampia toimintatapoja korruption havaitsemiseen ja en­nal­taeh­käi­syyn

Tutkimukset ovat tunnistaneet Suomen julkisen hallinnon korruption riskialueita ja ilmenemismuotoja. Valtion ja kuntien hallintojen yleisimpiä riskialueita ovat muun muassa poliittiset virkanimitykset, päätöksenteko ja viranomaisvalvonta, julkiset hankinnat ja kartellit, kehitysyhteistyö sekä päättäjän siirtyminen julkiselta sektorilta yksityiselle ja päinvastoin. 

Selvityksen mukaan valtion virastoilta ja kunnilta puuttuu usein selkeät määritelmät korruptiosta ilmiönä, eikä yleisen edun vaarantumisen tai vaikutusvallan väärinkäytösten riskialueita tunnisteta riittävästi. Omaa roolia korruptiota valvovana ja torjuvana viranomaisena ei välttämättä ole määritelty, eikä selkeitä korruptionvastaisia toimintaperiaatteita tai -tapoja ole. Tietoisuus ja ymmärrys korruptiosta moninaisena ilmiönä ja siihen liittyvistä eri ilmenemismuodoista on vielä vähäistä.

Selvityksen mukaan korruptiontorjunnan kehittyneempiä osa-alueita ovat johdon suhtautuminen väärinkäytöksiin ja korruptioon. Lisäksi osassa kuntia on määritelty hyvää hallintoa edistävät sisäisen valvonnan toimintatavat. Valtion virastoissa vahvuutena ovat valvonnan riippumattomuutta varmistavat rakenteet ja toimintatavat, jotka liittyvät esimerkiksi väärinkäytöksistä ilmoittamiseen esitutkintaviranomaisille.

Selvitys sisältää viisitoista toimenpide-ehdotusta korruption ehkäisemiseksi valtionhallinnossa. Lähtökohtana korruptioon tulisi olla nollatoleranssi. Ehdotuksina ovat tietoisuuden lisääminen, korruptiontorjunnan rakenteiden ja toimintatapojen riippumattomuuden varmistaminen, toimintatapojen täsmällisyys ja tehokkuus sekä korruptioepäilysten johdonmukainen ilmoittaminen esitutkintaviranomaisille. Ehdotettuja toimenpiteitä voi sisällyttää valtion virastoilla ja kunnilla jo nyt käytössä oleviin korruptioriskien havaitsemisen ja torjunnan keinoihin. 

Selvitys on laadittu osana kansallista korruptionvastaista strategiaa. Selvitystehtävään osallistui neljä eri ministeriöiden hallinnonaloilla toimivaa valtion virastoa ja viisi eri puolilla Suomea sijaitsevaa erikokoista kuntaa. Selvityksen tulokset perustuvat virastojen ja kuntien toimittamiin julkisiin tietoihin ja asiakirjoihin. Selvityksen toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta IA Insight Public Oy.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.