Selvitys: Kier­to­ta­lou­del­la on potentiaalia kansallisen krii­sin­sie­to­ky­vyn vahvistajana

Kiertotalous on positiivinen mahdollisuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, mutta siirtymässä onnistuminen edellyttää aktiivista sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

Teknologioiden kiertotalous osana Suomen kokonaisturvallisuuden kehittämistä ja hallintaa -hankkeessa tavoitteena oli analysoida teknologioiden kiertotalouden mahdollisuuksia osana Suomen kokonaisturvallisuuden tukemista. Selvityksessä keskityttiin yhtäältä kiertotalouden mahdollisuuksiin huoltovarmuuden ja kansallisen kriisinkestävyyden lisääjänä sekä toisaalta kiertotalouden toimintaperiaatteiden toteuttamisen ongelmiin ja haasteisiin.

Suomen varautuminen perustuu koko yhteiskuntaa osallistavaan kokonaisturvallisuuden malliin. Valtion hallinnonalat ylittävä ja yksityis- ja kansalaissektoria osallistava yhteistyö on kiinteä osa suomalaista turvallisuusajattelua ja -toimintaa. Kiertotalouden ytimessä on tuotteiden ja materiaalien säilyttäminen käytössä sellaisenaan mahdollisimman pitkään luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Kiertotaloussiirtymässä arvontuoton suhde esimerkiksi luonnonvaroihin, laitteiden korjattavuuteen, jatkuvaan päivittämiseen ja jatkojalostukseen muuttuu elinkaarisuunnittelua ja -hallintaa korostavaan suuntaan. Kiertotalouden mukaiset toimintatavat muokkaavat olemassa olevien markkinoiden toiminnan ehtoja ja kannusteita.

Selvityksen pohjalta voidaan sanoa, että kiertotalous tuo mukanaan useita kokonaisturvallisuudelle positiivisia rakenteellisia muutoksia, mutta siirtymässä onnistuminen edellyttää teknologioiden kiertotalouden aktiivista edistämistä yli hallinnon rajojen ja sektorirajojen sekä uudenlaista yhteistyötä. Kiertotalouden toimintamallit voivat kasvattaa kriisinkestävyyttä, mutta teknologioiden osalta tämä edellyttää sekä kansallisia että kansainvälisiä muutoksia vakiintuneisiin toimintamalleihin ja markkinoihin.  Samalla näiden välinen yhteys on niin kiertotalousasiantuntijoiden kuin turvallisuusasiantuntijoidenkin piirissä vielä heikosti tunnistettua. Molemminpuolinen ymmärrys ja yhteistyö ovat edellytyksiä tehokkaan ja kokonaisturvallisuutta parantavan kiertotaloussiirtymän varmistamiselle.

Kiertotaloussiirtymä uudistaa taloutta. Siten se vaikuttaa myös kansalliseen turvallisuuteen sekä kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja kehitykseen. Kiertotaloudella on potentiaalia kasvattaa kansallista kriisinkestävyyttä, mutta tämä edellyttää kiertotalousajattelun ja -osaamisen kytkemistä systemaattisesti kokonaisturvallisuuden ja varautumisen ylläpitoon ja suunnitteluun. Tukeakseen kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä tehokkaasti tulee kiertotalouden markkinoiden syntymistä edistää erityisesti teknologioilla.

Haasteita kiertotalouden kehitykselle ovat teknologiakehityksen nopeus sekä nykyiset globaalit toimitus- ja arvoketjut, jotka eivät tällä hetkellä kannusta toimijoita valmistamaan, ylläpitämään tai kierrättämään laitteita kiertotalouden ja kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti. Tuotekierron pidentyminen vaatii myös tuotetietojen kierron pidentymistä ja kierron entistä tarkempaa koordinoimista. Tämä tarkoittaa kansainvälisten tuotantoketjujen informaatiotiheyden ja verkkoriippuvuuden lisääntymistä.

Kokonaisturvallisuuden kannalta onkin tärkeää selvittää, onko teknologisten laitteiden kiertotaloudelle tunnistettavissa selkeä kaupallinen intressi, joka toteutuu markkinaehtoisesti ilman valtion kannusteita. Tällöin julkisen hallinnon rooli on taata reilu kilpailu. Mikäli kaupallisia kannusteita ei ole mutta kiertotalouden toimintamallia halutaan kehittää, vaaditaan hallinnolta konkreettisia panostuksia. Lisäksi teknologioiden kiertotalouden edistäminen edellyttää sääntelyn kehittämistä, laatustandardeista huolehtimista ja tiedon jakamista niiden toimijoiden kesken, joiden toivotaan osallistuvan kehittämiseen.

Raportti: Kiertotalous ja resilienssi : Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa.

Lähde: valtioneuvoston tiedote.