Selvitys: Suomen maaperän tilan seurantaa tulee kehittää

Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen, johon on koottu tietoa Suomen maaperän tämänhetkisestä tilasta ja sen seurannasta. MaaTieto-selvityksessä on tarkasteltu maaperän tilaa pelto- ja metsämailla, soilla, kaupunki- ja taajama-alueilla sekä lisäksi omana teemana maaperän pilaantumista. 

Selvityksen mukaan peltomaiden seurantojen jatkuvuus on turvattu, mutta tämän lisäksi myös metsämaiden seurantojen jatkuvuus tulisi turvata. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta kartoitus- ja tietojärjestelmät on arvioitu Euroopan tasolla kattaviksi.

Maaperän seurannalla tarkoitetaan säännöllistä ja pitkäaikaista tietojen keräämistä maaperästä, millä pyritään erottamaan ihmisen toimien aiheuttamat maaperän muutokset luonnon omista mekanismeista. Selvityksessä arvioidaan, että seurantaa voidaan kehittää esimerkiksi ottamalla käyttöön geeniteknologian työkaluja maaperän monimuotoisuuden seurantaan. Geeniteknologian avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa eri eliölajeja geenien perusteella.

Selvityksessä arvioitiin peltoalueiden maaperän seurantaa ja pilaantuneiden maiden kunnostusten kustannuksia. Lisäksi siinä tarkasteltiin maa- ja metsätalouden, pilaantuneiden maiden ja maankäytön ohjauskeinoja maaperän näkökulmasta. Selvityksessä tunnistettiin mahdollisuuksia ja tarpeita maa- ja metsätalouden ohjauskeinojen kehittämiseksi.

Selvityksen ovat laatineet Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus.

EU-komissio valmistelee parhaillaan maaperän terveyttä koskevaa direktiiviehdotusta (Soil Health Law). Ehdotus on tarkoitus julkistaa heinäkuun alussa, ja selvitys tukee valmistautumisessa maaperädirektiivistä käytäviin neuvotteluihin EU-jäsenmaiden kanssa.

Direktiiviehdotus on osa EU-komission vuonna 2021 julkaiseman maaperästrategian toimeenpanoa. Maaperästrategian mukaan jopa 60–70 % EU:n maaperistä eivät ole terveitä. Maaperä on huonontunut muun muassa kestämättömän maankäytön ja sen liiallisen hyödyntämisen sekä erilaisten päästöjen seurauksena. Strategian kunnianhimoisena visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki EU:n maaperän ekosysteemit ovat terveitä ja entistä kestävämpiä. Tämä edellyttää, että maaperän terveyttä parannetaan tällä vuosikymmenellä.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.