Selvitys tarkastelee vaihtoehtoja len­toa­se­ma­toi­min­nan järjestämiselle

Selvitys tuottaa tietoa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen tueksi. Selvityksessä esitellään useiden eurooppalaisten maiden vaihtoehtoja ja keskitytään Ruotsin, Norjan, Puolan ja Kreikan mallien arvioimiseen.

Selvityksessä ei esitetä etenemissuosituksia.

Selvityksen mukaan Euroopan maissa on tunnistettu kolme tahoa, jotka pääasiassa omistavat ja operoivat lentoasemia yhdessä tai erikseen: valtio, aluehallinnot ja yksityiset tahot.

Tällä hetkellä Suomessa valtionyhtiö Finavia operoi verkostoa, johon kuuluu 20 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa toimii kolme kunnallista sekä yksi kunnallisen ja yksityisen yhdessä omistama lentoasema.

Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, miten Suomen lentoasematoiminta voitaisiin järjestää neljän eri mallin mukaisesti. 

Selvityksissä lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehtoja on arvioitu Liikenne 12 -suunnitelman arviointikehikon mukaisesti. Arviointikehikon osa-alueet ovat saavutettavuus ja palvelutaso, taloudellisuus, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä liikennejärjestelmän turvallisuus.

Selvityksen perusteella yksikään tarkasteltu malli ei ole sellaisenaan muita parempi vaihtoehto. Selvityksen mukaan ei voida kuitenkaan päätellä, että nykymallin jatkaminen olisi tarkasteltuja malleja selkeästi parempi.

Ruotsin mallissa Finavian verkostoon jäisivät vain keskeisimmät lentoasemat ja osa lentoasemista kunnallistettaisiin. Ruotsissa kunnallisille lentoasemille määritellyt valtiontuet kattavat 50–75 prosenttia lentoasemien operatiivisesta alijäämästä.

Selvityksen mukaan malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Norjan mallissa valtionverkostoyhtiö Finavian erityistehtävää muutettaisiin voittoa tavoittelemattomaksi ja strategiaa laajennettaisiin vahvistamaan kansainvälisen liikenteen kehittämistä erityisesti kakkos- ja kolmoskaupunkien, kuten Tampere–Pirkkalan, Turun ja Oulun, lentoasemilta. Kaikki siviili-ilmailun lentoasemat voisivat kuulua Finavian verkostoon.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä kunnille ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Puolan mallissa Helsinki–Vantaan lentoasema jäisi Finavian omistukseen. Muut lentoasemat yhtiöitettäisiin ja Finavia tulisi niille osaomistajaksi. Muut omistajat olisivat pääasiassa kuntia.

Finavian omistusosuus määräytyisi suhteessa lentoasemien matkustajamäärään, jolloin alijäämäisten lentoasemien kustannukset jäisivät merkittävissä määrin kuntien katettavaksi.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja valtiolle, mutta heikennyksiä kunnille ja aluetalouteen.

Kreikan mallissa sekä Helsinki–Vantaalle että valitulle joukolle verkoston lentoasemia kilpailutettaisiin pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla yksityiset operaattorit, jotka maksaisivat käyttökorvausta valtiolle.

Finavian rooli muuttuisi merkittävästi. Jäljelle jäävällä verkostolla sen toiminnasta ei olisi mahdollista saada ylijäämäistä, ja yhtiö tarvitsisi valtion tukea.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä valtiolle ja aluetalouteen, mutta heikennyksiä Finavialle.

Selvitys tuottaa taustatietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen. Lentoliikennestrategia tehdään osana Liikenne 12 -suunnitelmaa päivittämällä lentoliikennettä koskevia osioita.

Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö käynnistyi syksyllä 2023.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisessä.

Lähde: tiedote.