Selvitys: Työvoiman tarjonnan ja korkeakoulujen aloi­tus­paik­ko­jen lisäämisessä mahdollisuuksia talouskasvun vauh­dit­ta­mi­sek­si

Poikkihallinnollisen kasvutyöryhmän raportissa esitellään työryhmän tunnistamia vaihtoehtoja, jotka tutkimustiedon perusteella vauhdittaisivat talouskasvua kestävällä ja julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Toimenpiteet jakautuvat työllisyyttä kasvattaviin sekä tuottavuutta vauhdittaviin kokonaisuuksiin. Näiden lisäksi on tunnistettu laajempia kestävän kasvun edistämiseen liittyviä strategisia kokonaisuuksia.

Työryhmä tunnisti useita työttömyysturvaan tehtävissä olevia muutoksia, jotka voisivat lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta vuositasolla useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Työttömyysturvan muutoksia koskevista vaihtoehdoista osaa, kuten muun muassa työssäoloehdon uudistamista, työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen ehtojen tiukentamista ja työttömyysturvan lapsikorotusten poistamista, on käsitelty aiemmin valtiovarainministeriön julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa.

Lisäksi työllisyyttä voitaisiin lisätä kestävällä sekä julkista taloutta vahvistavalla tavalla eläkejärjestelmää uudistamalla, työlainsäädäntöä kehittämällä ja työperäistä maahanmuuttoa edistävällä kokonaisuudella.

Tulevien hallituskausien keskeisimpiä päätöksiä tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on se, miten vuoden 2023 alussa voimaan tulleen T&K-rahoituslain mukaiset valtion T&K-lisäpanostukset kohdennetaan. Mikäli myös yksityinen sektori panostaa T&K-toimintaan siten, että neljän prosentin T&K-tavoite saavutetaan, on sillä merkittävän suotuisia vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen pidemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutumisen seurauksena. Pelkkä valtion T&K-rahoituksen kasvu ei lisää talouskasvua ja verotuottojen kasvua niin paljon, että valtion T&K-rahoituksen lisääminen rahoittaisi itsensä.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen voisi olla tutkimustiedon perusteella myös pitkällä aikavälillä julkista taloutta vahvistava toimenpide. Esimerkiksi aloituspaikkojen lisääminen 10 000:lla vuodessa voisi noin 40–50 vuoden päästä vahvistaa julkista taloutta arviolta 400–500 miljoonaa euroa vuodessa. Toimenpide kääntyisi julkisen talouden kannalta positiiviseksi kuitenkin vasta noin 20–30 vuoden päästä. Tätä ennen aloituspaikkojen lisääminen heikentäisi julkista taloutta enimmillään 400–600 miljoonaa euroa vuodessa. 

Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa voitaisiin lyhyellä aikavälillä laajentaa esimerkiksi tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuudesta luopumalla tai opintojen perusteella maksettavia etuuksia uudistamalla.

Investointiympäristön näkökulmasta työryhmä näkee potentiaalisena toimenpiteenä muun muassa ympäristöllisten menettelyiden ja muiden investointien kannalta keskeisen lupamenettelyiden kehittämisen. Tämä voisi vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä. 

Työryhmän näkemyksen mukaan kilpailua voitaisiin edistää tarkastelemalla toimialakohtaisesti alalle tuloa estävää sääntelyä ja purkamalla muita mahdollisia alalle tulon esteitä. Lisäksi yritystukien painopistettä tulisi työryhmän näkemyksen mukaan siirtää säilyttävistä tuista kohti uudistavia tukia.

Kasvupolitiikan osana voitaisiin käynnistää muutamia kohdennettuja strategisia kokonaisuuksia tukemaan yritysten investointeja, kansainvälistymistä sekä vetytalouteen siirtymistä.

Suomen talouskasvu on ollut vaimeaa ja väestön ikääntyminen aiheuttaa vuosi vuodelta yhä suurempia paineita julkisen talouden kestävyydelle. Samaan aikaan geopoliittiset muutokset sekä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vastaaminen vaativat muutoksia talouden rakenteissa. Haasteiden lisäksi Suomella on myös mahdollisuuksia esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä. Tämä vaatii Suomen vahvuustekijöiden, kuten osaavan työvoiman hyödyntämistä.

”Pelkän talouskasvun varaan ei julkisen talouden vahvistamista voi rakentaa, ja monet kasvua vauhdittavat toimet vaikuttavat vasta pitkällä viiveellä. Siitä huolimatta kasvun edellytysten vahvistamista ei tule unohtaa. Päätöksentekijöiden tulisikin samanaikaisesti huolehtia julkisen talouden lyhyen ja keskipitkän aikavälin kestävyydestä sekä kestävän kasvun pitkän aikavälin edellytystekijöiden vahvistamisesta”, työryhmän puheenjohtaja valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen toteaa.

Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa 2023 poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään hallitusneuvotteluihin mennessä toimia, joilla voitaisiin vauhdittaa talouskasvua ekologisesti kestävällä sekä julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Työryhmässä on ollut edustajia valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä. Lisäksi työryhmä on kuullut ja hyödyntänyt työssään tutkijoiden sekä elinkeinoelämän ja palkansaajien näkemyksiä kasvua vauhdittavista toimenpiteistä.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.