Selvitys: Vakavaan alipalkkaukseen puuttumista ri­ko­soi­keu­del­li­sin keinoin olisi mahdollista tehostaa

Turun yliopiston ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) tekemässä selvityksessä on tarkasteltu esimerkiksi työsyrjintä-, kiskonta- ja petosrikosten tunnusmerkistöjen soveltumista vakavaan alipalkkaukseen. Keskiössä ovat tapaukset, joissa hyväksikäyttö on kohdistunut ulkomaiseen työvoimaan.

Oikeuskäytännössä alipalkkaustapauksissa on tyypillisesti sovellettu kiskonnantapainen työsyrjinnän ja työsyrjinnän tunnusmerkistöjä. Niiden haasteena ovat esimerkiksi vaatimus syrjintäperusteesta ja työsyrjinnän osalta lyhyt rikosten vanhentumisaika. Selvityksen perusteella myös kiskonta- ja petosrikoksilla on oma soveltamisalansa alipalkkaustapauksissa, mutta sitä ei rikosprosessissa läheskään aina tunnisteta.

Tutkimushavaintojen lisäksi selvityksessä esitetään suosituksia toimenpiteiksi. Kiskonnan ja petoksen rikostunnusmerkistöjä olisi perusteltua soveltaa nykyistä enemmän vakavissa alipalkkaustilanteissa. Poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten asiantuntemusta pitäisi vahvistaa koulutuksen avulla. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan tulee lisätä, työperäisen hyväksikäytön valvontaan ja tutkintaan kohdentaa riittävät resurssit sekä kehittää työperäistä hyväksikäyttöä kohtaavien ja selvittävien viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Lisäksi selvityksessä ehdotetaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä esimerkiksi lainsäädännön kehittämiseksi.

Lähde: oikeusministeriön tiedote