Selvitys vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallin tarpeesta on valmistunut

Selvityksen laativat selvityshenkilöt tekniikan tohtori Matti Kuronen ja pääekonomisti Juhana Brotherus. He arvioivat, että vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvalle uudelle hallintamuodolle ei ole varsinaisia perusteita. He kuitenkin ehdottavat, että segregaation ehkäisemiseksi voisi harkita uutta vuokra-asumisen tukimallia, jota he selvityksessä kutsuvat tarkkarajaiseksi välimalliksi.

Selvitystyön lopputuloksena syntyi analyysi omistus- ja vuokra-asumisen väliin asettuvista asumismuodoista ja näiden hyödyistä sekä haitoista. Kyseessä on selvittäjien esitys, jonka pohjalta valtio ja kaupungit arvioivat toteutettavien toimenpiteiden tarpeen myöhemmin.

Selvityksen perusteella ei muodostunut selviä perusteita uuden asumisen hallintamuodon luomiseen. Selvityksen mukaan erillisen lakisääteisen hallintamuodon hyödyt jäävät rajallisiksi suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Selvityshenkilöt näkivät välimuotoisissa hallintamuodoissa enemmän haittoja, kuten työvoiman liikkuvuuden vähenemisen, markkinaehtoisten asuntojen syrjäytymisen ja byrokratian lisääntymisen. 

Keskeisimpään haasteeseen eli segregaation torjuntaan on selvityksen mukaan kiinnitettävä huomiota myös asuntopoliittisin toimin. Se ei välttämättä vaadi erillistä hallintamuotoa. Vapaarahoitteisten omistus- ja vuokratalojen rakentamista ei ole heikoimmilla kaupunkikehitysalueilla käynnistynyt nykyisessä markkinatilanteessa. Samanaikaisesti asumisoikeusrakentaminen on valtion tuen päättyessä loppumassa, mutta tontteja välimallin tuotantoon on kuitenkin varattu. 

Mahdollisena ratkaisuna näihin haasteisiin selvityshenkilöt esittävät varauksin uutta tarkkarajaista asumisen välimallia. He kuitenkin toteavat, että selvitys on koko asuntopolitiikan kannalta parhaimmillaankin vain osaratkaisu alueille, joille asuntorakentaminen vapaarahoitteisena tai tuettuna on taloudellisesti mahdollista.

Selvityshenkilöiden esittelemän mallin kohderyhmänä olisivat lapsiperheet ja nuoret aikuiset, joiden tulotaso ei vielä mahdollista omistusasumista. Malli pohjautuisi olemassa olevaan 10-vuotiseen korkotukeen tai vastaavanlaiseen malliin eli kohteeseen saataisiin valtion tukemaa korkotukilainaa ja lainatakaus. Kunta luovuttaisi kohteet tonttihuutokaupalla omistajalle. Huutokaupan avulla taattaisiin, että rakennuttaja ei voi saada tontin osalta perusteetonta etua. Rakennuttajan kannalta hyöty tulisi lähtökohtaisesti rajoitusajan jälkeen eli aikaisintaan kymmenen vuoden jälkeen, kun kohde vapautuu rajoituksista. Tämän jälkeen kiinteistön omistaja, kuten rakennuttaja, voi vuokrata tai myydä kohteet vapaasti. Malli vaatisi yksityiskohtien osalta jatkoselvityksiä, säädösmuutoksia ja tarkennuksia.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan uusille asumisoikeusasunoille ei enää jatkossa myönnetä tukea. Ympäristöministeriö käynnisti 23.4.2024 yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa selvityksen vuokra- ja omistusasumisen välimallista. Selvityshenkilöiden tavoitteena oli arvioida, onko vuokra- ja omistusasumisen välimallille aitoa tarvetta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja, mikäli tällainen tarve tunnistetaan, esittää vaihtoehto välimalliksi sekä ehdotus sen toteuttamiseksi vaadittavine lainsäädäntömuutoksineen. Lisäksi selvitykselle asetettiin tavoite arvioida julkisen tuen tarvetta huomioiden julkisen talouden tilanne sekä EU:n valtiontuki- ja kilpailulainsäädäntöön liittyvät näkökohdat.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.