Selvitys: Vuokratyön käyttöä on hillittävä hy­vin­voin­tia­luei­den toiminnan ja talouden turvaamiseksi

Verkosto arvioi, että vuonna 2023 vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat noin 600–700 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin viittä prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstökuluista. Vuodesta 2022 lähtien vuokratyön käyttö kasvoi nopeasti – yli 30 prosenttia – mitä verkosto pitää hyvin huolestuttavana.

Vuokratyövoiman käytön vähentämiseen liittyvät keinot on verkoston selvityksessä jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joiden toimeenpano pitää käynnistää jo tänä vuonna. 

Hyvinvointialueiden on omilla toimillaan pyrittävä tehostamaan rekrytointeja, parantamaan työnantajakuvaa sekä työn tekemisen joustoja ja kannusteita. Näin voidaan lisätä vetoa alalle ja toisaalta saada oma työvoima pysymään alalla. 

Tilanteissa, joissa oma henkilöstö ei riitä, työpanosta olisi hankittava pääasiassa omien sijaispoolien kautta. Sijaispoolien ja oman henkilöstön lisätyön välittämiseen käytettäviä menetelmiä voidaan kehittää esimerkiksi alustateknologioita hyödyntämällä. 

Verkosto suosittelee vuokratyövoiman käytössä, hankinnassa ja hyödynnettävyydessä yhteistyömuotoja, joissa ylitetään hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden rajat. Kun tarvitaan työpanosta yksityisiltä palveluntarjoajilta, on työvoiman vuokraustarve ennakoitava ja kilpailutettava hyvissä ajoin.

Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttö liittyy niin hyvinvointialueiden taloudelliseen kuin sisällölliseenkin ohjaukseen. Työpanoksesta maksettu ylihinta luo taloudellista tehottomuutta, mikä on vahvassa ristiriidassa hyvinvointialueiden taloudelle asetettujen kustannussäästötavoitteiden kanssa.

Verkoston mukaan vuokratyövoiman käyttöön voi liittyä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä, jos työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja perehdytys puutteellista.

Verkosto ehdottaakin, että hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä seurataan ja ohjataan pysyvästi osana hyvinvointialueiden ohjausta. Tätä varten perustettaisiin erillinen työryhmä.  Hyvinvointialueille suunnattavaa informaatio-ohjausta voitaisiin tehostaa esimerkiksi tuottamalla ja analysoimalla tietoa sekä erilaisilla ohjeistuksilla.

Verkosto tekee kolme ehdotusta lainsäädännön muuttamiseksi:

1.    Sote-järjestämislakia muutettaisiin niin, että vuokratyövoiman käyttö olisi viimesijainen keino lakisääteisten palvelujen turvaamisessa, ja silloinkin vasta siinä tilanteessa, kun perusoikeudet vaarantuvat ja kaikki muut keinot niiden turvaamiseksi on jo käytetty. Lisäksi vuokratyövoimaa voitaisiin käyttää vain yksittäisen työntekijän lyhytaikaisen työpanoksen korvaamiseksi.  

2.    Lakimuutoksen valmistelun yhteydessä selvitettäisiin mahdollisuudet säätää vuokratyölle asetettava hintakatto.

3.    Vuokratyövoiman käyttöä koskevista rajoitteista säädettäisiin irrallaan ulkoistusten yleisestä sääntelystä.

Syksyllä 2023 asetetun verkoston tehtävänä oli luoda tilannekuva vuokratyön käytöstä ja palvelujen ostoista sekä tunnistaa, aikatauluttaa ja suunnitella toimeenpanoa koskevat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi.

Verkoston puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi. Verkostoon kuuluivat edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä sekä lisäksi kolmen hyvinvointialueen johtajat.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson puheenjohtama kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä keskustelee raportista kokouksessaan viikolla 8.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.