Sel­vi­tys­ra­port­ti: Alueellisen kuljetustuen jatkoa ja myön­tä­mis­pe­rus­tei­ta tulisi harkita

Tukialueen rajalla kuljetustuella ei arvioida olevan keskimäärin vaikutusta pk-yritysten toimintaedellytyksiin, eikä se myöskään lisää yritystoimintaa tukialueen rajan läheisyydessä. ”Tästä näkökulmasta kuljetustuen jatkoa ja myöntämisperusteita tulisi harkita”, sanoo Henna Busk Pellervon taloustutkimuksesta (PTT).

Selvityksen tavoitteena oli arvioida ELY-keskusten rahoituspalveluihin kuuluvan alueellisen kuljetustuen kohdentumista, toimivuutta, vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Analyysissa on hyödynnetty tilastotieteellisiä ja ekonometrisia menetelmiä, asiantuntijahaastatteluja sekä yrityskyselyä.  Selvityksen toteuttivat työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Pellervon taloustutkimus ja Owal Group.

Kuljetustuella voi olla merkitystä yksittäiselle pk-yritykselle, mutta laajempaa aluetaloudellista vaikutusta sillä ei havaita olevan. Kuntatasolla kuljetustuen määrä on tyypillisesti vähäinen. Sen sijaan pienissä kunnissa, joissa toimii verrattain suuria tukikelpoisia pk-yrityksiä, tuen asukaskohtaisesti laskettu euromäärä on paikoin merkittävä.

Haastattelujen perusteella tukea pidetään alueiden elinvoiman kannalta suurempana ja merkittävämpänä kuin sen kokonaissumma noin 6 miljoonaa euroa vuodessa antaa ymmärtää.  Tukialueella toimivat yritykset nähdään merkittävinä työnantajina. Tuen avulla koettiin voitavan säilyttää työpaikkoja ja hyvinvointia, mutta tätä vaikutusta ei selvityksessä arvioitu. Yrityskyselystä tuli niin ikään ilmi, että kuljetustuki voisi olla merkittävä hyvin pienille yrityksille, koska se alentaa kuljetuskustannuksia ja mahdollistaa markkinoiden laajentamisen. 

Kuljetustukea voitaisiin muuttaa esimerkiksi rajaamalla tuen ulkopuolelle suuret kaupungit ja/tai sisällyttämällä tukialueeseen vain harvaan asutut kunnat. Suurten kaupunkien mukanaoloa tukialueessa tulisi harkita, koska ne eivät ole samalla tavoin riippuvaisia yksittäisistä työnantajista kuin osa pienistä kunnista. Tukialueessa on mukana lisäksi joitain kuntia, jotka eivät täytä EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia harvaan asutun alueen ehtoja, ja niiden mukanaoloa tukialueessa tulisi myös harkita.

Kuljetustuen alarajan muuttamista tulisi harkita, jotta se vastaisi paremmin hakemusten käsittelystä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. Tällä hetkellä kuljetustuen alaraja hakemuskauden aikana on 1 000 euroa, millä ei nähdä olevan merkitystä yksittäisen yrityksen toimintaan.

Pidemmällä aikavälillä kuljetustukea olisi mahdollista kehittää ympäristönäkökohtia huomioivaan suuntaan esimerkiksi taloudellisten kannustimien tai informaatio-ohjauksen avulla. Tukikriteerien tulisi kuitenkin pysyä teknologianeutraaleina, jotta vältettäisiin teknologian valinta julkisella päätöksellä.

Alueellista kuljetustukea voidaan myöntää Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien sekä Imatran, Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Parikkalan, Pihtiputaan, Rautjärven, Ruokolahden, Saarijärven ja Viitasaaren kunnan alueella toimivien pk-yritysten jalostamien tuotteiden pitkistä kotimaan tavarankuljetuksista. Tuen päätavoitteena on alentaa harvaan asuttujen alueiden yrityksille pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia. 

Kuljetustuen suuruus on matkan pituudesta riippuen 9‒20 prosenttia maantie- tai rautatiekuljetuksen kuljetusmaksusta. Lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 266 kilometriä. Lisäksi yritysten on mahdollista saada satamatoimintojen tukea. Kuljetustukea on maksettu viime vuosina noin 6 miljoonaa euroa vuodessa, mutta määrää leikattiin hallituksen kehysriihessä miljoonalla eurolla lähivuosille. Tukea on maksettu vuosittain noin 220 pk-yritykselle, tyypillisesti maantiekuljetuksiin. Tukea maksetaan eniten sahatavaran ja puutuotteiden kuljetukseen.

Lisätietoa alueellisesta kuljetustuesta.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.