Sidosryhmät evästivät metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toi­men­pi­de­pa­ke­tin viimeistelyä

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin valmistelu perustuu hallitusohjelman kirjauksiin, jotka käsittelevät kansallista metsästrategiaa sekä hiilinieluja ja metsien kasvua vahvistavien toimien jatkamista. Tavoitteena on vauhdittaa ja tehostaa jo linjattujen ilmastotoimien toimeenpanoa sekä saada valmisteluun uusia lisäisiä ja täydentäviä ohjauskeinoja, joiden avulla metsien kasvua ja hiilinieluja voidaan vahvistaa. Virkavalmistelua tehdään energia- ja ilmastostrategian sekä ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin suunnitelman päivitysten rinnalla. Toimenpidepaketin ilmasto- ja kansantaloudellisista vaikutuksista teetetään arvio Luonnonvarakeskuksella.

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen kertoi sidosryhmätilaisuudessa, että työssä pyritään löytämään ohjauskeinot ja niiden yhdistelmät, joiden avulla metsien kasvua ja siten myös hiilinieluja saadaan vahvistettua sekä jo 2030-luvulla että tulevina vuosikymmeninä. Packalenin mukaan työssä on valittavana monta toimenpidettä ja ohjauskeinoa.  Toisaalta taas on sovitettava yhteen monta tavoitetta ja aikajännettä.

 ”Kasvua lisäävät toimenpiteet kohdistuvat joko puustoon tai kasvupaikkaan. Toimenpiteet ovat usein monivaikutteisia, sillä niillä on vaihtelevia vaikutuksia puiden tai kasvupaikan kautta ilmastoon, luontoarvoihin, vesistöön, kustannuksiin, tuloihin − unohtamatta kansantaloudellisia vaikutuksia ja budjettirajoitteita”, osastopäällikkö Packalen tiivisti avauspuheenvuorossaan.

Tilaisuutta luotsannut neuvotteleva virkamies Anna Salminen kertoi, että metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin valmistelussa tarkastellaan paitsi julkisen sektorin, myös yksityisen sektorin toimia. Valmistelun aikana onkin keskusteltu metsäalan toimijoiden kanssa ja haarukoitu toimia, jotka olisivat vaikuttavia, hyväksyttäviä ja toteuttamiskelpoisia.

Salminen, neuvotteleva virkamies Satu Rantala ja metsäneuvos Niina Riissanen kävivät tilaisuudessa läpi 11 toimenpidettä. Näitä ovat puuston kasvattaminen tiheämpänä, kiertoaikojen pidentäminen, metsänuudistamisen vauhdittaminen, tuhkalannoituksen edistäminen, metsänlannoitus kivennäismailla, jalostetun metsänviljelyaineiston käyttö, metsätuhojen ehkäisy, metsien jättäminen metsätalouskäytön ulkopuolelle, jatkuvan kasvatuksen edistäminen ja ojitusten välttäminen turvemaametsissä, metsäkadon välttäminen sekä metsityksen edistäminen.

Työn aikana on tarkasteltu taustakeskusteluiden ja tutkimustiedon pohjalta avoimesti eri ohjauskeinojen − informaatio- ja taloudellisen ohjauksen sekä normiohjauksen ja markkinaehtoisten ohjauskeinojen − mahdollisuuksia ja vaikutuksia metsien kasvu- ja ilmastotoimenpiteiden edistämisessä. Ohjauskeinojen valinnasta ei ole vielä tehty ministeriössä linjauksia. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alkukuukausina ja tarjota vaihtoehtoja hallituksen puoliväliriiheen.

Tilaisuudessa toimijapuheenvuorot kuultiin Metsäteollisuus ry:ltä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta. Lisäksi kolmen tiedepaneelin – Ilmastopaneelin, Suomen Luontopaneelin ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin – puheenjohtajiston edustajat kommentoivat toimenpidepakettia. Tilaisuudessa mukana olleen yleisön oli mahdollisuus esittää kantojaan toimenpiteistä ja niiden ohjauskeinoista keskustelun lisäksi sähköisen työkalun avulla.

Sidosryhmien puheenvuoroissa toistui näkemys siitä, että esillä olevat toimet ja ohjauskeinot ovat tuttuja tutkimuksesta ja esimerkiksi toimialojen tiekartoista. Niitä pidettiinkin oikeansuuntaisina. Toteutukseen peräänkuulutettiin vauhtia, selkeää ohjausta ja riittäviä resursseja. Sekä kommenttipuheenvuoroissa että yleisöstä tuotiin esille, että monet esillä olleista toimista ja keinoista ovat monihyötyisiä eli tuottavat hyötyjä niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin maanomistajan edun ja kansantalouden kannalta.

Toisaalta korostettiin, ettei metsien kasvuun ja hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseen ole oikoteitä. Osa toimista saattaa tuottaa lyhyellä aikavälillä selvästi positiivisia vaikutuksia, mutta tulevina vuosikymmeninä hyöty saattaa olla kyseenalaisempi tai kääntyä jopa haitaksi. Joistain toimista kaivataan myös selvästi lisää tutkimustietoa. Lisäksi sidosryhmäpuheenvuoroissa kannustettiin hyödyntämään olemassa olevia keinoja vahvemmin ja luopumaan ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin nähden ristiriitaisista taloudellisista ohjauskeinoista.

Ilmastonmuutosta hillitsevien toimien ohella monet sidosryhmien edustajat painottivat, että metsien tulevan hiilensidonnan ja hiilivarastojen vahvistamisen kannalta on erityisen tärkeää vahvistaa metsien kykyä sopeutua muuttuviin ilmasto-oloihin. Puulajistoltaan monimuotoiset metsät ovat yhden valtapuun metsiä sopeutumiskykyisempiä sään äärioloja, tuholaisia ja tauteja vastaan. Poliittisille päättäjille ja metsäalan toimijoille saatavilla olevan tiedon lisäksi huomiota kiinnitettiin toimia ruohonjuuritasolla toteuttavien metsänomistajien ja heidän tavoitteidensa merkitykseen. Esille tuotiin myös muiden muassa lisääntyvän tuuli- ja aurinkovoiman vaikutukset maankäytön muutoksiin.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 11.10.2024 saakka.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriö tiedote.