Si­sä­mi­nis­te­riös­sä valmistellaan tiukennuksia kansainväliseen suojeluun

Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi ottaa käyttöön määritelmä- ja menettelydirektiivien mahdollistamat tiukennukset osaksi kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä. Määritelmädirektiivi sisältää säännökset hakijan katsomisesta kansainvälistä suojelua saavaksi henkilöksi, henkilöiden asemasta ja myönnetyn kansainvälisen suojelun sisällöstä. Menettelydirektiivissä säädetään kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä.  

Ensimmäisessä hankkeessa on tarkoitus toteuttaa määritelmädirektiivin mahdollistamat tiukennukset. Hankkeessa kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi ja lyhennetään kansainvälisen suojelun lupien pituus direktiivin mahdollistamaan minimiin. Myönnettyyn turvapaikkaan perustuva lupa olisi jatkossa voimassa kolme vuotta ja toissijaiseen suojeluun perustuva lupa yhden vuoden. 

Tämän lisäksi hankkeessa toteutetaan hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja asetetaan maahantulokielto, jos henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta. Palautuskieltoa ei loukata. Myös tätä asiaa koskeva sääntely perustuu määritelmädirektiiviin.

Toinen kansainvälisen suojelun tiukentamiseen tähtäävä hanke koskee menettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönottoa. Tavoitteena on, että rajamenettelyä sovellettaisiin tilanteissa, joissa turvapaikkahakemus on tehty EU:n ulkorajalla tai sen välittömässä läheisyydessä, ja sen arvioidaan olevan todennäköisesti perusteeton. Rajamenettelyn käyttöönoton tarkoituksena on estää turvapaikanhakijoiden liikkuminen muualle unionin alueelle. Samoin tavoitteena on, että menettelyä voitaisiin käyttää direktiivin tarkoittamalla tavalla kaikissa muuttoliiketilanteissa. 

Lisäksi hankkeessa valmistellaan tarvittavat lainmuutokset, jotta nopeutettua turvapaikkamenettelyä voitaisiin soveltaa kaikissa menettelydirektiivin sallimissa tapauksissa. Nopeutetussa menettelyssä voitaisiin jatkossa tutkia myös kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle vaaraksi katsottavien hakijoiden hakemukset. 

Kolmannessa hankkeessa turvapaikkaprosessia tehostetaan hallitusohjelman mukaisesti. Hankkeessa turvapaikkaprosessi sidotaan selkeämmin menettelydirektiiviin ja selvitetään, mikä tieto on olennaisinta saada juuri rekisteröinti- ja jättämisvaiheessa. Muutoksilla tuetaan etenkin hakijan henkilöllisyyden selvittämistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa prosessia.

Turvapaikkaprosessissa turvapaikkapuhuttelun merkitystä painotetaan. Turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjaa ei käytäisi enää läpi nykyiseen tapaan hakijan kanssa. Hakijan oikeusturvan toteutuminen kuitenkin varmistetaan. Hankkeen tueksi toteutetaan mm. selvitys turvapaikkahakemusten käsittelystä ja hyväksymisprosenteista eri EU-maissa.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen (pakolaissopimus), kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä EU-lainsäädäntöön. Näiden perusteella Suomi on sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sotaa, vainoa ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevalle. 

Henkilö voi hakea kansainvälistä suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen. Kansainvälinen suojelu tarkoittaa pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa. Ulkomaalaislaissa säädetään perusteista ja menettelyistä, joilla kansainvälistä suojelua annetaan.

Lähde ja lisätietoja: sisäministeriön tiedote.