Si­sä­pii­riri­kok­set vaativat vahvaa näyttöä

Tuntui hienolta palata vuosi sitten töihin Finanssivalvontaan lakiasiainyksikön päälliköksi. Olinhan työskennellyt täällä jo vuosina 1997–2002 markkinavalvojana, jolloin tehtävänäni oli kehittää markkinoiden väärinkäytösten tutkintaa. Pystyin hyödyntämään omaa osaamistani; olin tuolloin oikeustieteen opintojeni loppuvaiheessa, ja takanani oli kymmenen vuoden ura poliisina. Kehitimme sisäpiiririkosten tutkintamanuaalit: mitä pitää tutkia ja mistä löytyy näyttö. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Kun on hyvät askelmerkit ja markkinoiden tuntemusta, ymmärtää mitkä ovat hälyttäviä merkkejä, joiden perusteella on aihetta epäillä esimerkiksi tiedottamisrikoksia tai kurssimanipulaatioita.

Ensimmäinen tehtäväni johtajana on käydä läpi Finanssivalvonnan kaikki toiminnot. Siinä minua auttaa täällä meneillään oleva strategiatyöpäivitys. Painopisteitä tulevassa toiminnassamme ovat esimerkiksi talouskehityksen ja korkojen nousun vaikutus valvontaan: annoimme jo kesäkuun loppupuolella makrovakaussuosituksen asuntoluottoihin. Pankkien tulisi muun muassa miettiä lainojen pituuksia uudelleen; ihmiset ovat tottuneet viime vuosien aikana nollakorkoihin, joten muutaman prosentin sinänsä normaali korko voi tulla yllätyksenä monelle. Myös korkojen kuuden prosentin stressitestit ovat erittäin suositeltavia asuntolainojen ottajille.

Digitalisaatio tuo meille omat haasteensa: pohdimme nyt sitä, kuinka paljon meillä tulee olla tulevaisuudessa omaa digitaalista osaamista ja kuinka paljon hankimme sitä ulkopuolelta.
Yksi huolenaihe on, tullaanko kaikki pankkipalvelut tulevaisuudessa digitalisoimaan, ja miten se tulee vaikuttamaan ikääntyneiden mahdollisuuksiin käyttää pankkipalveluita.

Kyberuhat ja rahanpesurikokset ovat tuttuja minulle jo KRP:n ajoiltani. Ne ovat myös tässä tehtävässä hyvin ajankohtaisia Venäjän hyökkäyssodan ja Natoon liittymishakemuksemme vuoksi. Kybermaailman ymmärtäminen on nykyisin kaikkien toimijoiden intressissä, ja Finanssivalvonnan tuleekin suojata sekä omaa, mutta myös valvottaviensa, eli pankkien, vakuutusyhtiöiden ja pääomamarkkinoiden toimintaa. Meidän tulee varmistaa, että he ottavat toiminnassaan huomioon mahdolliset kyberiskut, jotta heidän suojausjärjestelmänsä ovat kunnossa niiden varalta. Tulemme hyödyntämään tässä esimerkiksi Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen apua. Kolmas huolenaiheemme ovat uusien kryptovaluuttojen riskien heijastuminen perinteisille finanssimarkkinoille.

Ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti toimintaamme: EU:sta tulee siihen liittyvää sääntelyä ja raportointivaatimuksia tasaiseen tahtiin. Se heijastuu riskien valvontaan: sekä markkinat että kuluttajat vaativat meiltä tietoa siitä, millaisten riskien raportointia uuteen sääntelyyn liittyy. Vakuutusyhtiöillä ovat kyseessä vakuuttamiseen liittyvät riskit, pankki- ja finanssimaailmassa pohditaan, mihin rahoitusta voidaan ohjata sääntelyn avulla. Meidän täytyy edistää kestävää kehitystä markkinoilla, jotta myös kuluttajat kokevat niiden toimivan eettisesti.

Tunnen toki edelleen lukkarinrakkautta sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyvien rikosten tutkintaan. Tein niistä myös väitöskirjan hieman sen jälkeen, kun olin työskennellyt ensimmäisen jaksoni täällä. Ryhdyin työhön huomattuani, ettei kukaan ollut kirjoittanut Suomessa aiheesta mitään; en siis yksinkertaisesti löytänyt lähdeaineistoa. Nyt on väitöskirjoja tehty aiheesta jo puolisen tusinaa, eli asiat ovat paremmalla mallilla. Sisäpiiririkosten valvonta onkin keskeinen osa toimintaamme markkinoiden luotettavuuden kannalta. Koko ajan löytyy joitakin väärinkäytösepäilyjä ja aika usein niitä siirretään suoraan poliisin tutkittavaksi. Näyttökynnys on todella korkea; siitä esimerkkinä taannoinen Helsingin käräjäoikeuden päätös kumota kaikki syytteet Nokian renkaita koskevassa pörssirikosjutussa. Nämä eivät ole koskaan läpihuutojuttuja, vaan vaativat erittäin huolellista näyttöä. Syyttäjät valittavat käräjäoikeuden kyseisestä päätöksestä hovioikeuteen.

Olen kerännyt urani aikana paljon kriiseihin ja katastrofeihin liittyvää johtamiskokemusta. Kun aloitin Keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä 2005, oli Aasian tsunami koetellut Thaimaata pari kuukautta aikaisemmin. Se oli nostanut esille tarpeen suomalaisten uhrientunnistustoiminnon saamisesta suosittuun turistikohteeseen. Niinpä perustimme pienen poliisilaitoksen Thaimaahan. KRP:llä oli iso rooli myös vuoden 2015 maailmanlaajuisen turvapaikanhakijakriisin hoitamisessa. Meidän piti kehittää uusia toimintamalleja siihen, miten löydetään turvapaikanhakijoiden joukosta mahdolliseksi turvallisuusuhaksi muodostuvat henkilöt.

Tähän tehtävään olisi ollut paljon haasteellisempaa hypätä ilman aiempaa taustaani täällä.
Toki minulla oli kokemusta poliisihallinnon lisäksi myös työeläkepuolelta, sillä toimin työeläkevakuutusyhtiö Varman yhtiölakimiehenä vuosina 2002–2005. Johtamisen ohjaamisjärjestelmien haasteet ovat melko samanlaisia kaikissa organisaatioissa, mutta repertuaarimme Finanssivalvonnassa on valtava. Siksi minulla on paljon opittavaa. Onneksi apunani on paljon eri alojen osaavia asiantuntijoita.

Syntymävuosi: 1965

Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta

Tutkinnot ja arvonimet: OTM, OTT

Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto OTM 1997, OTT 2003

Lempioikeudenala: Arvopaperimarkkinaoikeus kiinnosti minua opintojeni alusta lähtien, se liittyy myös rikosoikeuteen.

Jos ei olisi juristi, olisi: Poliisi – sekin haave on jo toteutunut. Toimin urani ensimmäiset 10 vuotta konstaapelina ja rikosylikonstaapelina.

Motto: Kyllä tästäkin selvitään.

Kirja: Erich Maria Remarque: Länsirintamalta ei mitään uutta

Laulu: Bruce Springsteenin musiikki, olen ollut useissa hänen konserteissaan.

Laji: Palveluskoiratoiminta, se on ollut yhteinen harrastus vaimoni kanssa.