So­si­aa­li­tur­va­muu­tos­ten yh­teis­vai­ku­tus­ten arviointi on valmistunut

Arvioinnissa verrataan nykylainsäädäntöä toteutettavaksi ehdotettuihin muutoksiin. Arvioinnissa on huomioitu ehdotetut muutokset tuloverotukseen, asumistukeen, työttömyysturvaan, lapsilisiin ja opintotukeen sekä sosiaaliturvan indeksikorotusten jäädytykset.

Ehdotettujen muutosten taustalla on hallituksen tavoite vahvistaa julkista taloutta, purkaa työnteon kannustinloukkuja ja lisätä työllisyyttä. Muutosten arvioidaan vahvistavan työnteon kannustimia ja keskipitkän aikavälin rakenteellista työllisyyttä noin 60 000 – 65 000 työllisellä.

Arviointi perustuu pääosin Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulaatiomallilla tehtyihin laskelmiin. Arviointi on tehty sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Muistiossa kuvaillaan sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia tulonjakoon sekä erilaisiin kohderyhmiin.

Ehdotettujen muutosten havaittiin kasvattavan tuloeroja. Tulonjaon epätasaisuutta mittaavan Gini-kertoimen arvioidaan kasvavan staattisessa tarkastelussa 27,62 prosentista 28,07 prosenttiin (+0,45 %-yksikköä). Esitetyt muutokset kasvattavat suhteellista pienituloisuutta sekä 50 että 60 prosentin pienituloisuusrajalla. Myös lasten pienituloisuusaste kasvaa ehdotettujen muutosten seurauksena.

Etuudensaajaryhmien välisessä tarkastelussa suhteellisesti suurimmat vaikutukset kohdistuisivat opiskelijoihin ja työttömiin ansioturvan saajiin. Työttömyysetuuksia saavissa kahden vanhemman perheissä vaikutukset ovat suhteellisesti selvästi pienempiä kuin yhden aikuisen perheissä. Arviossa ei opiskelijoiden osalta ole laskettu opintolainaa käytettävissä oleviin tuloihin, mutta sen oletetaan kompensoivan etuuksien menetystä.

Eri perhetyyppejä tarkastellessa suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien sekä vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa. Muissa perhetyypeissä muutosten arvioitiin olevan maltillisia. Lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin työikäisiin lapsettomiin kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset.

Ikäryhmittäisessä tarkastelussa suurimmat vaikutukset kohdistuvat 18–24-vuotiaisiin. Myös ikäryhmissä 25–34 vuotta ja 55–64 vuotta vaikutukset ovat muita ryhmiä suurempia. Yli 65-vuotiaisiin kohdentuvat vaikutukset ovat varsin pieniä, koska eläkkeisiin ei kohdistu säästöjä. Myös alaikäisiin kohdistuvat suhteelliset vaikutukset ovat pienempiä työikäisten ikäluokkiin verrattuna.

Koko väestöstä noin puolet (49 %) kuuluu kotitalouksiin, joissa muutokset kasvattavat käytettävissä olevia tuloja. Runsas kolmannes (36 %) väestöstä kuuluu kotitalouksiin joiden käytettävissä olevat tulot muuttuvat vain vähän. Tulonmenetyksiä (1 % tai enemmän) kokeviin kotitalouksiin kuuluu noin 14 % väestöstä. Todella huomattavia yli 10 %:n tulonmenetyksiä kokeviin kotitalouksiin kuuluu vajaat 3 prosenttia väestöstä. Miesten ja naisten välillä ei havaittu kovin suurta eroa tulonmenetyksiä kokevien osuudessa.

Kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu. Pienimpien tulokymmenysten osalta toimeentulotuki tasoittaa etuuksien alenemisen vaikutusta tuloihin.

Arvioinnin staattisissa laskelmissa ei ole huomioitu käyttäytymismuutoksia, kuten esimerkiksi työllistymistä ja sen vaikutusta kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

Työnteon kannustimien muutoksia on arvioitu työllistymisveroasteen kautta. Muutosten myötä työllistymisveroasteen arvioidaan laskevan 67,5 prosentista 63,2 prosenttiin. Työllistymisveroaste kuvaa sitä osuutta työllistymisestä seuraavasta tulonlisäyksestä, jonka työllistyvä menettää etuuksien pienenemisen tai verojen kasvun myötä. Mitä korkeampi työllistymisveroaste, sitä heikommat taloudelliset kannustimet työllistymiseen on.

Työnteon kannustimet vahvistuvat erityisesti ansiopäivärahaa saavilla, kahden aikuisen talouksissa ja kahden huoltajan lapsitalouksissa. Sen sijaan etenkin pitkäaikaisesti työmarkkinatukea saavilla kokoaikaisen työnteon kannustimien ei arvioida muuttuvan, koska toimeentulotuen saanti on yleistä. Ensisijaisiin etuuksiin tehtävät muutokset eivät vaikuta toimeentulotukea saavien käytettävissä oleviin tuloihin.

Vuoden 2024 aikana voimaan tulevien toimien arvioidaan vahvistavan työllisyyttä noin 60 000 – 65 000 työllisellä. Työllisyyteen ja kannustimien muutoksiin liittyviä vaikutuksia kuvataan tarkemmin valtiovarainministeriön tuottamassa muistiossa.

Arvioinnissa ovat mukana pääsääntöisesti vain niin sanotut staattiset vaikutukset. Muutosten vaikutuksia esimerkiksi työllistymiseen ei ole otettu lähtökohtaisesti huomioon. Staattiset tulonjakovaikutukset kuvaavat käytettävissä olevien tulojen muutosta siinä tapauksessa, että kotitaloudet eivät muuttaisi työssäkäyntiään työntekoon liittyvien kannusteiden muuttuessa.

Arvioinnissa muutosten oletetaan tulevan voimaan ja vaikuttavan täysimääräisesti heti vuonna 2024. Tämä oletus auttaa havainnollistamaan muutosten täysimääräisiä vaikutuksia, mutta se ei vastaa todellista tilannetta vuonna 2024, sillä muutokset astuvat voimaan vaiheittain. Osa muutoksista tulee voimaan vasta syksyllä 2024. Osa vaikutuksista kumuloituu vasta vähitellen muutaman vuoden kuluessa.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.