So­si­aa­li­tur­va­muu­tos­ten yh­teis­vai­ku­tus­ten arviointi on valmistunut

Muistioissa on tarkasteltu kotitalouksien taloudellista asemaa sekä toimeentuloturvaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien muutosten suhdetta perusoikeus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin. Muistiot on valmisteltu eduskunnan päätöksenteon tueksi. 

Toimeentuloturvamuutosten vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan käsittelevä arviointimuistio perustuu pääosin SISU-mikrosimulaatiomallilla tehtyihin laskelmiin. Muistiossa kuvaillaan toimeentuloturvamuutosten kohdentumista muun muassa tulotason, perhetyypin, sukupuolen tai iän perusteella muodostettuihin ryhmiin. Tarkastelussa on huomioitu myös tuloverotukseen esitettyjen muutosten vaikutus sekä omassa osiossaan tiettyjen terveysmenoihin kohdistuvien muutosten vaikutus. Arviot ovat staattisia, eli niissä ei ole huomioitu esimerkiksi työllistymisvaikutuksia. 

Muistiossa on tarkasteltu muun muassa työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen, lapsilisiin sekä tuloverotukseen vuonna 2024 voimaantulleiden ja vuodelle 2025 esitettyjen muutosten vaikutuksia. Vuosien 2024 ja 2025 lisäksi yhteisvaikutukset on esitetty erikseen vuoden 2025 osalta. 

Vuoden 2025 muutosten vaikutukset ovat edellisvuotta pienempiä ja kaventavat hieman tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna.  

Kun tarkastellaan vuosien 2024–2025 muutosten vaikutuksia yhteensä, ne kasvattavat väestön suhteellista pienituloisuusastetta ja tuloeroja. Muutoksia selittävät pääosin vuodelle 2024 tehdyt sosiaaliturvamuutokset.  

Koko väestöstä noin puolet (noin 44 %) kuuluu kotitalouksiin, joissa vuosien 2024–2025 muutokset kasvattavat käytettävissä olevia tuloja vähintään yhdellä prosentilla. Runsas kolmannes (n. 38 %) väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot eivät käytännössä muutu. Huomattavampia (vähintään 5 %:n muutos) tulonmenetyksiä kohdistuu noin 7 prosenttiin väestöstä, ja ne keskittyvät pääosin kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Tulonmuutokset eivät kuvaa kotitalouksien reaalitulojen kehitystä, johon vaikuttavat monet muut tekijät. 

Tulonmenetykset kohdistuvat perhetyypeistä voimakkaimmin yhden hengen talouksiin sekä yksinhuoltajatalouksiin. Käytettävissä olevien tulojen pieneneminen on yleisintä 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Opintolainan valtiontakauksen korotusta ei ole laskettu mukaan henkilöiden käytettävissä oleviin tuloihin. 

Toimeentuloturvaan ja tuloverotukseen tehtyjen muutosten lisäksi kotitalouksien toimeentuloon vaikuttavat terveysmenoihin vaikuttavat muutokset. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin tehtävät muutokset kasvattavat eniten yksittäisten henkilöiden terveysmenoja. Yksityisen terveydenhuollon korvauksiin jo tehdyt korotukset puolestaan alentavat henkilöiden terveysmenojen määrää. Tuloihin suhteutettuna terveysmenot kasvavat eniten kolmessa pienituloisimmassa tulokymmenyksessä. Vaikutukset tuloihin ovat kuitenkin näissäkin tulokymmenyksissä keskimäärin varsin maltillisia verrattuna sosiaaliturvan muutosten vaikutuksiin.  

Arvioissa ei ole huomioitu pienituloisten mahdollisuutta saada asiakasmaksuihin toimeentulotukea taikka hyvinvointialueiden mahdollisuutta alentaa maksuja tai jättää ne kokonaan perimättä. 

Esitettyjen sosiaaliturvan muutosten taustalla ovat hallituksen tavoitteet vahvistaa julkista taloutta ja työllisyysastetta. Kokonaisuutena hallituksen tavoite on vahvistaa työllisyyttä 100 000 henkilöllä. Hallitus seuraa työllisyystavoitteiden toteutumista valtiovarainministeriön arvioiden perusteella koko vaalikauden ajan.  

Valtiovarainministeriön huhtikuussa 2024 tekemän arvion perusteella vuoden 2024 aikana voimaan tulevien toimien arvioitiin vahvistavan keskipitkän aikavälin rakenteellista työllisyyttä noin 74 000 työllisellä. Nyt julkaistussa muistiossa ei arvioida muutosten julkiseen talouteen kohdistuvia vaikutuksia tai muutosten työllisyysvaikutuksia.  

Perus- ja ihmisoikeuksia käsittelevässä arviointimuistiossa muutoksia tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne kohdistuvat eri ihmisryhmiin. Samalla on arvioitu muutosten yhteisvaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.  

Läpileikkaavana teemana havaittiin, että muutosten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin. Työikäisten ryhmästä edellä kuvattuun haavoittuvassa asemassa olevien joukkoon lukeutuvat nuoret aikuiset, osatyökykyiset ja vaikeasti työllistyvät työttömät. Toisaalta havaittiin, että toimeentulotuki kompensoi muutosten vaikutuksia pienituloisimpien henkilöiden osalta. Pidemmällä aikavälillä vaikutuksia voi jossain määrin tasapainottaa se, jos aiempaa useampi työikäinen työllistyy. 

Hoitotakuuseen, päivystyksien keskittämiseen ja asiakasmaksuihin tehtävät muutokset voivat heikentää palvelujen saatavuutta. Muutoksilla on vaikutusta erityisesti pienituloisiin palvelujen käyttäjiin, kuten vammaisiin henkilöihin, ikääntyneisiin ja lapsiperheisiin. Toisaalta toimenpiteillä pyritään turvaamaan palvelujen saatavuutta pitkällä aikavälillä. 
 
Julkisen talouden heikko tila lähtökohtaisesti muodostaa hyväksyttävän perusteen muuttaa sosiaaliturvajärjestelmää. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei perusoikeuksilla tavoitella tiettyjen etuuksien tason turvaamista. Lisäksi se on lausunut, että sosiaaliturva on sidoksissa yhteiskunnan taloudellisiin voimavaroihin ja siten etuuksien mitoittamisessa on perusteltua huomioida julkisen talouden ja kansantalouden tila. Näin perusoikeuden tason arvioinnissa huomio kiinnittyy tuen saajan ohella yhteiskunnallisiin resursseihin. 

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikutusten kohdistuessa samoihin henkilöihin yhteisvaikutuksia olisi aiheellista tarkastella myös esitysten perusoikeus- ja ihmisoikeusvaikutusten kannalta.