Sote-uudistus tuo vastuun saman katon alle
Oikeustieteen opiskelijana Auli Valli-Lintu halusi tehdä puhdasta juridiikkaa ja pysyä mahdollisimman kaukana politiikasta. Toisin kuitenkin kävi, ja kunta- ja sotelaki on tullut tutuksi. Valli-Lintu aloitti työn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen PARAS-hankkeessa 2005 ja työskentelee nyt KPMG:ssä kunta- ja sote-uudistuksen parissa. Valli-Linnun motto onkin ”älä koskaan sano ei koskaan”.
Tulevaisuuden vaihtoehdoista juridiikka oli selvä ykkönen, vaikka myös yhteiskuntaoppi ja historia kolahtivat koulussa. Opiskelijana suunnittelin tekeväni puhdasta juridiikkaa, jolla ei ole mitään tekemistä politiikan kanssa, jota olin nähnyt kotona paljon. Ne sanat olen joutunut syömään. Mottoni onkin ”älä koskaan sano ei koskaan”, koska juuri se "ei koskaan" voikin olla äärimmäisen mielenkiintoinen oikeudenala tai tehtävä.
Urani kannalta tärkein työtehtävä ja käänne oli siirtyminen oikeusavustajasta Porvoon kaupunginlakimieheksi juuri silloin, kun Porvoon kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät. Oli todella hienoa rakentaa uutta kuntaa ja nähdä kaikki sen eri sektorit. Sain tehdä töitä laidasta laitaan ja opin joka päivä uutta. Ymmärsin myös, että juridiikka ja toimeenpano voivat olla kaksi eri asiaa, kun kahta erilaista toimintakulttuuria aletaan yhdistää. Porvoon kaupungissa ja maalaiskunnassa toiminnan rakenteet ja toimintakulttuurit poikkesivat toisistaan ja samat asiat oli tehty aivan eri tavalla. Minun oli opeteltava lukemaan poliittista peliä: pelkkä juridiikan substanssiosaaminen ja oikeassa oleminen eivät riittäneet, vaan asioita argumentoidessa piti ottaa huomioon myös poliittiset näkökannat ja eri kulttuurit. Seuraava työ Kuntaliitossa Kari Prättälän ja Heikki Harjulan opissa vielä vahvisti, että hallinto-oikeus on mielenkiintoinen oikeudenala.
Vahvuuteni sote-uudistuksen lainvalmistelussa on kunta-, sote- ja kilpailuoikeuden osaaminen ja pitkä kokemus sote-epäonnistumisista. Sen lisäksi olen aika suorapuheinen ja ymmärrän myös työn poliittisen ulottuvuuden. On tiedettävä puolueiden painotukset ja huomioitava vaihtoehtojen valmistelussa, mitkä ovat poliittisesti herkkiä kysymyksiä. Useinkaan virkamiehen ehdotus tällaisesta aiheesta ei mene sellaisenaan läpi, vaan vaaditaan poliittista justeerausta. Se kuuluu demokratiaan, ja poliitikko kantaa demokraattisen vastuun päätöksistä.
Haastavinta työssäni 2000-luvulla on ollut ääretön kiire ja siitä johtuva riittämätön valmistelu. Normaalia lainsäädäntökaavaa ei ole pystytty noudattamaan. Sote- ja kuntarakenneuudistukseen kuuluu tuhansia ja tuhansia pieniä yksityiskohtia, joissa voi piillä piru. Yksikin sellainen kaataa koko konstruktion ja muuttaa lähtökohdan ihan toiseksi.
Viime vaalikaudella uudistusmalli kaatui perustuslakiongelmiin. Kun nopeasti tehtyä mallia tarkasteltiin perustuslain, EU:n kilpailuoikeuden ja vaikutuksien näkökulmista, kuva muuttui ja ilmeni ongelmia. Näitä yllätyksiä riittää aina ja varsinkin, jos esivalmistelua ei ole tehty riittävästi.
Olen ollut vuodesta 2005 lähtien tekemässä ensimmäistä kunta- ja palvelurakenneuudistusta eli PARAS-hanketta. Se tehtiin yhdessä kesässä, seuraavat uudistukset yhdessä tai kahdessa vuodessa.
Sote-rakennetta yritettiin pitkään sovittaa kuntarakenteeseen, mutta rakennetta ei saatu riittävän vahvaksi eikä primäärihuolta – eli sote-palveluiden saatavuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä perustason ongelmia – saatu ratkaistua. Kiire ja poliittinen ohjaus ovat olleet osin varsin kovaa. Työ on uuvuttanut monia tunnollisia lainvalmistelijoita, ja tässä on testattu myös omia rajoja.
Nyt tarkoitus on luoda vahvemmat vastuunkantajat ja integroida toiminta yhden päätöksenteon, rahoituksen ja järjestämisvastuun alaiseksi. Vahvemmalla rakenteella pääsemme paremmin perustason ongelmien kimppuun sekä sosiaalihuollossa että terveydenhuollossa. Aiemmassa sairaanhoitopiirien ja kuntien kaksijakoisessa sekä kantokyvyltään osin heikossa kuntapohjaisessa mallissa se ei onnistunut. Nyt kun vastuu on saman katon alla, palveluita ja rakenteita voidaan tarkastella koko alueen palvelutarpeen perusteella, priorisoida ongelma-alueita ja luoda hoitopolkuja, jotka huomioivat asukkaan eri tarpeet.
Henkkarit
Syntymävuosi: 1965
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, VT
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 1991
Lempioikeudenala: hallinto-oikeus: kuntalaki ja hyvinvointialuelaki
Jos ei olisi juristi, olisi: valtiotieteilijä
Motto: Älä koskaan sano ei koskaan.
Suosittelen
Kirja: Hanya Yanagihara: Pieni elämä
Laulut: U2 ja Mary J Blige: One, Lisa Nilsson: Himlen runt hörnet
Laji: Hikijumppa
Kuvataiteen teos: Ola Kolehmaisen Sacred Spaces näyttelystä Hagia Sofia valokuvateokset.
Kirjoittaja Juha Riihimäki
Juristikirje
Juristikirje tarjoaa joka toinen viikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!