Sovittelu lähtee yh­teis­toi­min­nas­ta, ei vas­tak­kai­na­set­te­luis­ta

Innostuin sovittelusta, kun Asianajajaliitto otti vuonna 1998 sovittelun agendalleen vastauksena keskusteluun oikeudenkäyntien kalleudesta. Liiton silloinen puheenjohtaja Tomas Lindholm soitti ja kysyi, kiinnostaisiko minua tulla uuden sovittelulautakunnan jäseneksi. Se osui naulankantaan;
olin toiminut tuolloin 20 vuotta litigaattorina, enkä saanut siitä enää tyydytystä.

Aloitin työt Hannes Snellmanilla 1982 ja rakastin olla oikeussaleissa useita kertoja viikossa. Mieleni alkoi kuitenkin muuttua, kun työskentelin 1990-luvulla Eka-yhtymän saneerauksen yhtenä selvittäjänä ja harjoitin niin sanottua varattomuusjuridiikkaa useissa muissakin insolvenssitapauksissa. Huomasin, että sovitteleva toimintatapa sopii minulle paremmin kuin oikeudessa riitely. Siitä alkaen olen tehnyt sovitteluja, joita on kertynyt jo yli 300. Jätin asianajajan uran 2017 ja sen jälkeen työskentelin vielä sovittelijatuomarina viime marraskuuhun asti. Nyt toimin yksityisenä sovittelijana omassa yrityksessäni.

Riita-asiat ovat usein kuin haasteellisia ihmissuhteita; kommunikaatio ei osapuolten välillä toimi ja konflikti on hyvin kärjistynyt. Näillä asioilla ei välttämättä ole mitään tekemistä juridiikan kanssa. Juristi löytää kuitenkin aina jonkun oikeudellisen kysymyksen, johon oikeus antaa autoritaarisen ratkaisun. Oikeudenkäynnit ovat hitaita ja kalliita. Niinpä oikeudenkäyntien voittajia ovat useimmiten vain asianajajat. Nopeatempoisessa yhteiskunnassa ei vuosia kestävä oikeusprosessi myöskään palvele ketään. Sovitteluun menee isoissakin riidoissa vain noin viikon työtä vastaava tuntimäärä.

Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja varallisuuden lisääntyminen tuottaa konflikteja yhä enemmän. Silti varsinaisten riita-asioiden oikeudenkäyntien määrä on laskenut 1990-luvulta alkaen. Olemme siirtyneet yhä enemmän yhteistoiminnallisiin konfliktinratkaisutapoihin. Arvioni on, että asiamiesten pöydille tulee vuosittain noin 30 000 – 40 000 riita-asiaa. Käräjäoikeus antaa ratkaisuja vain runsaalle 3 000 riita-asialle, joten jutuista ratkaistaan noin 90 prosenttia neuvotellen tai osapuolet antavat asian olla.

Sovittelussa on viisi vaihetta: valmistelu-, aloitus-, selvittely-, neuvottelu- ja lopetusvaihe. Valmisteluvaiheeseen kuuluu konfliktidiagnoosi, jonka osana tehdään RATNA-analyysi. Se on numeraalinen analyysi siitä, kuinka asia todennäköisesti ratkeaisi oikeudenkäynnissä. Tätä verrataan sovittelun tulokseen. Sovitteluissa syntyykin ratkaisuja, jotka osapuolten oman arvion mukaan ovat heille parempia, kuin olisi oikeudesta aikanaan tuleva ratkaisu. Jos konfliktidiagnoosin tekeminen laiminlyödään, sovittelua ei toteuteta professionaalisesti. Tapaan kuvailla sovittelun viittä vaihetta ”viis astumiseksi” eli viisastumiseksi; viisastuminen tuottaa hyviä ratkaisuja. Sovittelu todennäköisesti epäonnistuu, jos riitaa lähestytään vaatimuksista käsin tai jos sovittelussa ei noudateta sen teoreettisia lähtökohtia.

Olen sovitellut kaksi kertaa korkeimmassa oikeudessa asti käyneitä riitoja. Toisessa KKO tuomitsi asuntokaupan purkautuneeksi. Vuosia kestäneen riitelyn tuloksena sekä myyjä että ostaja olivat ylivelkaantuneet. Myyjän piti lunastaa asunto takaisin ostajalta, mutta hänellä ei ollut varaa takaisinostoon. Myyjällä oli pieni, kannattava yritys ja ostaja oli ehtinyt hakea hänet jo ulosmittaukseen. Tuolloin myyjä olisi kuitenkin menettänyt luottokelpoisuutensa ja yritys olisi ajautunut konkurssiin. Siten olisi tapettu viimeinen lypsävä lehmä. Sovittelimme ratkaisun, joka palveli molempia. Sovimme, että ostaja pitää huoneiston ja arvioimme, kuinka paljon yritys pystyy tuottamaan kassavirtaa tulevaisuudessa. Rakensimme sen mukaan maksuohjelman, jolla ostaja alkoi saada osaa saatavistaan. Näin hän sai huomattavasti enemmän rahaa, kuin olisi ulosoton kautta saanut. Myyjä taas sai säilyttää tärkeän ja merkityksellisen asian elämässään, oman toimeentulonsa.

Toisessa tapauksessa riita palautui KKO:sta vuosien riitelyn jälkeen lähtöruutuun eli käräjäoikeuteen. Kuolinpesän arvo oli riitelyn aikana pudonnut yli miljoonasta noin 200 000 euroon. Kuuden tunnin sovittelun jälkeen olimme jakaneet pesän. Riitely loppui siihen. Molemmissa tapauksissa osapuolet huokaisivat syvään: kunpa olisimme tulleet sovitteluun vuosia aikaisemmin.

Kaikki sovittelut eivät pääty hyvin, vaikka näennäinen sopimus saataisiin aikaan. Erään kerran varakkaat ex-puolisot riitelivät osituksesta. Saimme sovinnon aikaan. Silti toinen osapuoli ei noudattanut sopimusta. Pari yötä sovittelun jälkeen heräsin painajaisuneen, jonka tajusin johtuvan sovittelusta. Toisen vastaavan tapauksen jälkeen minulle tuli illalla horkka, palelin kuin korkeassa kuumeessa. Uskon, että osapuolten välinen musta energia oli mennyt ihoni läpi. Sovittelu onkin tehokasta ja antoisaa, mutta myös kuormittavaa sekä sovittelijalle että osapuolille.

Jooga on minulle elämäntapa. Aloin harrastaa sitä vuonna 2007 ystäväni Isä Ambrosiuksen järjestämässä äijäjoogaviikonlopussa. Lauantaina opettaja kehotti meitä yhä uudestaan ja uudestaan hellittämään, se oli hänen mukaansa myös hellimistä. Ajattelin, että minunkin olisi aika opetella hellittämään. Sunnuntaina päätin, että alan tehdä muutamaa hellittävää asanaa. Maanantaina tein ne ensimmäisen kerran ja sillä tiellä ollaan. Valmistuin vuonna 2015 Suomen joogaliiton kuuden vuoden opettajankoulutusohjelmasta. Olen käynyt myös Kaivalyadhaman joogainstituutin kolmen vuoden opettajakoulutusohjelman Intiassa ja ohjaan joogaa Saarijärvellä sijaitsevassa joogaopistossa.

Joogassa ja sovittelussa on jotakin samaa. Joogaan kuuluu olennaisena osana meditaatio ja englanninkielisillä sanoilla meditation ja mediation (sovittelu) onkin sama latinalainen kantasana, joka tarkoittaa välissä tai keskellä olemista. Meditaatio on alun perin kristillinen harjoitus, jossa luetaan ensin pyhää tekstiä, sitten meditoidaan ja lopuksi rukoillaan. Myös sovittelija on keskellä, osapuolten välissä. Siinä hän ei välttämättä rukoile, vaan fasilitoi.

Syntymävuosi: 1954
Perhe: Puoliso, kaksi lasta ja neljä lastenlasta
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, VT, laamanni
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto, 1979
Guru: Mahatma Gandhi ja Nelson Mandela, kaksi suureksi kasvanutta juristia ja sovittelijaa.
Motto: Nelson Mandelan aforismi: The strongest weapon is to sit down and talk.

Suosittelen
Kirja: Herman Hesse: Narkissos ja kultasuu
Laulu: Myrskyluodon Maija
Laji: murtomaahiihto
Kuvataiteen teos: Athos-vuoren ihmeitä tekevät ikonit. Luostarikirkkojen sivurakennuksissa olevissa 1000 vuotta vanhoissa ikoneissa on mahtava energialataus.