Sukulaismies syyllistyi ihmiskauppaan – tekaistu yrityskauppa toi 15 000 euron velkavankeuden vel­jen­tyt­tä­rel­le

Veljentytär saapui Turkista Suomeen turistiviisumilla setänsä luo heinäkuussa 2017. Muutama kuukausi Suomeen saapumisen jälkeen veljentytär alkoi työskennellä setänsä omistamassa kahvilaravintolassa. Naisella ei ollut varsinaisia vapaapäiviä eikä vuosilomaa, ja hän työskenteli yleensä aamupäivän kahvilan puolella ja kahvilan suljettua siirtyi hän ravintolan puolelle iltavuoroon.

Käräjäoikeus arvioi asiassa ihmiskauppaa koskevassa säännöksessä tarkoitettuja keinoja, tekotapaa sekä tarkoitusta.

Käräjäoikeuden mukaan veljentyttären riippuvaista asemaa setäänsä on ilmennyt mm. siten, että hän on ollut kielitaidottomana vieraassa maassa ja hänen oli vaikea olla tottelematta setäänsä. Veljentytär ei uskaltanut sanoa sedälleen asioista mitään ennen kuin saisi oleskeluluvan Suomeen. Veljentytär pelkäsi myös pahoinpitelyä ja että setä lähettää hänet takaisin Turkkiin. Setä oli kertonut, ettei voisi tarjota hänelle työpaikkaa, joten tämä ei voisi jäädä Suomeen ainakaan työntekijänä.

Veljentytär työskenteli sedän omistamassa kahvilassa sekä ravintolassa, saamatta kuitenkaan työstään palkkaa. Työpäivät alkoivat aamulla kello 7 ja myöhemmin jo kello 5.30. Työpäivät olivat jatkuneet baarissa kello klo 22 asti arkisin ja viikonloppuisin yöllä klo 03 asti käytännössä joka päivä.

Setä myi asiakirjatasolla 99 % kahvilaravintolan osakkeista veljentyttärelleen syyskuussa 2017. Yrityskauppa ei kuitenkaan siirtänyt veljentyttärelle mitään toimivaltuuksia yrityksessä, sillä myös kaupan jälkeen setä jatkoi yrityksen asioiden hoitamista. Veljentytär ei ymmärtänyt kuitenkaan osakekaupoista mitään, eikä hänellä ollut myöskään suomalaisesta työelämästä ja työlainsäädännöstä muuta tietoa kuin se, että Euroopan maissa on paremmat työsopimukset kuin Turkissa.

Käräjäoikeus katsoi, että veljentyttären tilanteessa täyttyi useampikin ihmiskaupan keinoista, eli riippuvainen asema, turvaton tila ja erehdyttäminen. Käräjäoikeuden mukaan veljentytär oli alisteisessa asemassa, ja setä oli pystynyt kontrolloimaan hänen käyttäytymistään. Setä oli aiemmin tuomittu veljentyttärensä pahoinpitelystä sekä vapaudenriistosta (Vaasan hovioikeuden tuomio 24.5.2022).

Käräjäoikeus piti sitä veljentyttären kertomusta uskottavana, että setä kohteli häntä normaalisti muiden työntekijöiden ollessa paikalla, mutta jos muita ei ollut ollut paikalla, tämä oli ollut häntä kohtaan kova ja vaativa. Käräjäoikeus katsoi, että, että setä oli ottanut hänet määräysvaltaansa.

Työntekijän liikkumisvapauden rajoittaminen on yksi keskeinen pakkotyön tunnusmerkki. Veljentyttären ylipitkät työpäivät ja heikko taloudellinen tilanne sekä kielitaidottomuus olivat tosiasiallisesti rajoittaneet hänen liikkumisvapauttaan. Hänellä ei ollut mahdollisuutta muuttaa pois setänsä luota ja etsiä muuta työtä, eikä hänellä ollut mahdollisuuksia irrottautua tilanteesta.

Hän oli joutunut työskentelemään kahvilassa ja baarissa pitkiä työpäiviä palkatta ja ilman riittävää lepoa ja vapaapäiviä. Hänen vapautensa rajoittuminen johtui pääosin hänen taloudellisten edellytystensä ja tosiasiallisten toimintamahdollisuuksiensa puutteesta. Käräjäoikeus arvioi, että hänet oli asetettu pakkotyöhön. Kokonaisuutena tarkastellen käräjäoikeus katsoi, että teko oli pidettävä lievemmin arvioitavana kuin ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön tyyppitapaukset.

”Ihmiskauppa on vakava rikos ja työperäisen ihmiskaupan uhrina on useimmiten ulkomaalainen työntekijä. On hyvä muistaa, että Suomessa kaikilla työntekijöillä on oikeus lain ja työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin. Moni mieltää ihmiskaupan olevan esimerkiksi orjuutta lähenteleviä olosuhteita, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että työperäinen ihmiskauppa näyttäytyy mm. pakkotyönä, jossa uhria on erehdytetty tai hänen riippuvaista asemaa tai turvattomuutta on hyväksi käytetty ja hänet on alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Tässä tapauksessa kaksi ihmiskaupan keinoista täyttyi, eli asianomistajan erehdyttäminen sekä hänen riippuvaisen asemansa ja turvattoman tilansa hyväksikäyttäminen. Tapauksessa täyttyi myös pakkotyöhön saattaminen", kertoo työsuojelulakimies Natalie Eklund Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 23/759, vailla lainvoimaa.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.