Suo­ja­vyö­hyk­kei­den koh­den­ta­mi­sai­neis­toon muutoksia – ke­hit­tä­mis­pro­jek­ti käynnistynyt

Uuden CAP-kauden käynnistyessä suojavyöhykkeitä voi perustaa vesistöjen varteen, pohjavesialueella sekä kosteikkojen reuna-alueilla. Aineisto eroaa aikaisemmasta eivätkä kaikki jo olemassa olevat suojavyöhykkeet sisälly kohdentamisaineistoon. Hämmennystä on herättänyt muun muassa se, että merta ei tulkita vesistöksi ja näin ollen merenrannat eivät sisälly kohdentamisaineistoon.  

Kehityshankkeen tavoitteena on, että tunnistetaan juuri ne lohkot, jotka edistävät kaikista tehokkaimmin vesien suojelun tavoitteita. Vesien suojelun kannalta olennaisimmat lohkot pyritään tunnistamaan peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavalla RUSSLE-aineistolla. Tukitasot säilyvät ennallaan.

- Kentältä on tullut runsaasti palautetta suojavyöhykkeiden kohdentamisaineistoon liittyen. Liikkeelle on lähdetty ripeästi sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden aktiivisuuden ansiosta. Tavoitteena on tunnistaa juuri ne lohkot, jotka ovat vesien suojelun näkökulmasta merkittäviä. Emme kuitenkaan vielä tiedä, miltä uusi kohdentamisaineisto tulee näyttämään, mutta eroosiomallin hyödyntäminen lisää mahdollista toimenpidealaa sekä parantaa kohdentamisaineiston laatua, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Heini Lehtosalo kertoo.

Kohdentamisaineiston kehittämistyötä tehdään laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Mallinnustyö on käynnistynyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Lisäksi hankkeen aikana käydään tiivistä vuoropuhelua tutkijoiden, toimeenpanevan viranomaisen, tuottajien sekä ympäristöministeriön kanssa. Viljelijä näkee suojavyöhykkeiden voimassaolevan kohdentamisaineiston Vipu-palvelusta. Tavoitteena on, että uusi kohdentamisaineisto olisi käytössä vuonna 2024 Vipu-palvelussa.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.