Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla vuonna 2021
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla vuonna 2021. Epäpuhtauksissa hiilimonoksidipäästöt nousivat 6 %. Muut päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Suomalaisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja ulkomailla olivat 49 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO₂-ekv.), 0,2 % vähemmän kuin edellisvuonna.
Keskeisiä poimintoja
- Kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Päästöt vähenivät vain 0,2 %.
- Hiilimonoksidipäästöt kasvoivat 6 % edellisvuodesta.
- Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin 5 % ja energiahuollon kasvoivat noin 6 %.
- Kylmä sää lisäsi energiahuollon päästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät, vaikka kylmä sää lisäsikin energiahuollon päästöjä
Energiahuolto on suurin suomalaisten tuottamien kasvihuonekaasujen päästölähde. Energiahuollon päästöt kasvoivat 5,7 % edellisvuodesta, joka vastasi noin 640 tuhatta tonnia CO₂-ekv. Kasvuun vaikutti edellisvuotta kylmemmän sään aiheuttama lämmitystarve. Päästöt kasvoivat myös rakentamisessa 3,1 %; kaupassa, muissa palveluissa ja hallinnossa 2,3 % sekä teollisuudessa 1,2 % - yhteensä noin 225 tuhatta tonnia CO₂-ekv.
Energiahuollon päästöjen kasvua tasapainotti kuljetuksen ja varastoinnin sekä kotitalouksien päästöjen väheneminen. Niiden yhteenlaskettu päästöjen vähenemä oli noin 680 tuhatta tonnia CO₂-ekv. Kuljetuksen ja varastoinnin päästöt laskivat 5,4 % vuodesta 2020. Päästöjen lasku selittyy suurilta osin nestemäisten liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvulla. Kotitalouksien päästöt vähenivät 4,7 %. Suurin syy kotitalouksien päästöjen vähenemiselle olivat liikenteen päästöjen väheneminen, mutta myös lämmityksestä ja muista lähteistä syntyneet päästöt vähenivät. Vaikka kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöt vähenivät, kasvoivat niiden hiilimonoksidi- ja bioperäiset hiilidioksidipäästöt. Tämä kertoo lisääntyneestä puun pienpoltosta.
Bioperäiset hiilidioksidipäästöt, joita ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi, kasvoivat 15 % eli noin 6 miljoonaa tonnia. Päästöjä oli yhteensä noin 45,3 miljoonaa tonnia. Kasvua oli kaikilla toimialoilla, mutta kasvu oli merkittävää varsinkin energiahuollossa (25,8 %), teollisuudessa (6,6 %) ja kotitalouksissa (14,1 %), joiden yhteenlaskettu kasvu oli noin 5,1 miljoonaa tonnia.
Hiilimonoksidipäästöt kasvoivat, muuten epäpuhtauspäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla
Kasvihuonekaasupäästöihin kuulumattomat ilmapäästöt kasvoivat hieman edellisvuoden tasosta. Suurin syy päästöjen kasvuun oli hiilimonoksidipäästöjen kasvaminen 6 % eli noin 20 tuhatta tonnia edellisestä vuodesta. Hiilimonoksidipäästöt syntyvät suurilta osin kotitalouksien puun poltosta ja liikenteestä. Kylmän sään seurauksena kotitalouksien lämmityksen tarve kasvoi, joka näkyy hiilimonoksidipäästöjen kasvuna. Kylmä sää aiheutti myös palvelualojen hiilimonoksidipäästöjen kasvua.
Hiilimonoksidista poiketen muut epäpuhtauspäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Rikkidioksidipäästöt kasvoivat 2 % ja pienhiukkaspäästöt (PM 2,5) prosentin. Typpidioksidipäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt ja ammoniakkipäästöt laskivat 2 %.
Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Rakennusten vesilaitteistoja koskevilla velvoitteilla ehkäistään legionellabakteerin aiheuttamia sairastumisia