Suomeen perustetaan lisää EU:n yhteisiä val­mius­va­ras­to­ja

Suomeen perustetaan lisää EU:n yhteisiä valmiusvarastoja. Uudet varastot sisältävät mm. lääkkeitä sekä hoitotarvikkeita ja lääkinnällisiä laitteita, ja varastot ovat osa rescEU-hankekokonaisuutta. Suomi on saanut Euroopan komissiolta kokonaisuudessaan 305 miljoonaa euroa rahoitusta valmiusvarastojen perustamiseen.

Suomi sai komissiolta vuoden 2023 alussa 242 miljoonan rahoituksen, jolla Suomeen perustetaan valmiusvarastoja kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinuhkien varalta. Näihin varastoihin varastoidaan mm. henkilösuojaimia, mittauslaitteita ja lääkinnällisiä materiaaleja. 

Nyt Suomi sai itselleen myös uuden, 62,9 miljoonan euron arvoisen hankkeen, jossa perustetaan uusi varastointikokonaisuus. Alkavassa hankkeessa varastoidaan lääkinnällisiä materiaaleja, kuten pienlaitteita, kirurgisia instrumentteja ja hoitotarvikkeita. Lisäksi varastoidaan säteilymittalaitteita sekä lääkkeitä, joita tarvitaan mm. ensi- ja leikkaushoidossa. 

Varastot ovat kaikkien EU-maiden yhteisiä, ja ne kuuluvat vuonna 2001 perustettuun EU:n pelastuspalvelumekanismiin. Maa voi pyytää apua EU:n hätäavun koordinointikeskukselta, jos sen omat valmiudet eivät hätätilanteessa riitä. Pelastuspalvelumekanismin kautta on annettu apua mm. Turkin ja Syyrian maanjäristysalueille, Euroopan maastopaloihin sekä Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan alettua. 

EU:n strategisia rescEU-kapasiteetteja on rakennettu vuodesta 2019 alkaen, ja niitä on useissa EU-maissa. Pohjoismaissa rescEU-kyvykkyyksiä on Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomen varastot vahvistavat myös Itämeren alueen valmiutta. 

Suomesta varastoidun materiaalin on oltava valmis lähetettäväksi apua pyytäneeseen maahan 12 tunnin sisällä siitä, kun avustustarjous on hyväksytty. Nyt perustettavissa varastoissa ensimmäisten erien on tarkoitus olla lähtövalmiudessa vuoden 2025 alkupuolella.  

-  Uusien varastojen myötä Suomen ja lähialueidemme valmius paranee huomattavasti. Kehitämme samalla kykyämme antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua. Uusi rahoitus osoittaa, että olemme vahva EU:n pelastuspalvelumekanismin jäsenvaltio, jonka osaamiseen luotetaan. Yksi Suomen vahvuuksista hankkeen toteuttamisessa on laaja-alainen viranomaisyhteistyö, sanoo sisäministeri Mari Rantanen. 

- Uudella rahoituksella varastoihin hankitaan ennen kaikkea lääkkeitä ja muita terveydenhuollon tarvikkeita, joten terveyssektorilla on hankkeessa merkittävä rooli. Hankkeen avulla varaudumme koko EU:n tasolla entistä paremmin erilaisiin väestön terveyttä uhkaaviin tilanteisiin, toteaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Hanke kestää vuoden 2026 syksyyn asti. Sisäministeriö toimii EU:n pelastuspalvelumekanismin kansallisena toimivaltaisena viranomaisena.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.