Suomen painopisteet pu­heen­joh­ta­ja­kau­del­le 2025 esillä Pohjoismaiden ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­rien kokouksessa

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen esitteli muiden Pohjoismaiden ministereille Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteet ympäristö- ja ilmastosektorilla. Ministeri Mykkänen muistutti, että Pohjoismaiden yhteiset haasteet koskevat vahvasti ympäristö- ja ilmastotyötä. 

”Parannamme maidemme energiaturvallisuutta edistämällä puhtaan energian ratkaisuja. Tulemme myös syventämään yhteistyötä teollisessa hiilenhallinnassa. Pohjoismailla on hyvät edellytykset olla edelläkävijöitä hiilidioksidin talteenottoon liittyvissä kysymyksissä – puheenjohtajuuskaudellamme tulemme vahvistamaan yhteistyötä eri rintamilla kuten tutkimuksessa”, ministeri Mykkänen sanoo.

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan hanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa yhteisiä pohjoismaisia intressejä teollisessa hiilenhallinnassa. Suomen tavoitteena on luoda EU-tasolla kannustimia puunpoltossa syntyvän hiilidioksidin talteenotolle. 

Suomi jatkaa puheenjohtajuuskaudellaan kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön edistämistä syksyllä 2025 Brasiliassa järjestettävän COP30-ilmastokokouksen yhteydessä. Suuret taloudet ovat keskeisessä roolissa, kun maiden tulee jättää uudet päästövähennyksiä koskevat tavoitteensa hyvissä ajoin ennen vuoden COP30-kokousta. Ministerit sopivat yhteistyön tiivistämisestä hillintätoimien vauhdittamisessa jo parhaillaan käynnissä olevassa COP29-ilmastokokouksessa. Kokouksessa on määrä neuvotella uusi rahoitustavoite, mutta myös energiasiirtymään tarvitaan vauhtia. Erityisesti suurilta talouksilta vaaditaan tavoitteiden ja toimien kirittämistä fossiilisten polttoaineiden alasajamiseksi. 

Muovisopimuksesta neuvottelevan hallitustenvälisen neuvottelukomitean tulisi saada työnsä päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä. Neuvottelukomitean viimeinen kokous pidetään 25.11.–1.12.2024 Etelä-Korean Busanissa.

Pohjoismaat ovat olleet pitkään johtavassa roolissa kansainvälisessä yhteistyössä sopimuksen aikaansaamiseksi. Pohjoismaat tukevat kansainvälistä laillisesti sitovaa sopimusta, joka kattaa muovin koko elinkaaren. Globaalia muovin tuotantoa tulee hillitä, ja sopimukseen tarvitaan sitovat velvoitteet muun muassa ongelmallisten muovituotteiden rajoittamiseksi, kestävän tuotesuunnittelun sääntöjen laatimiseksi sekä muovin kierrätyksen ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. 

Muovisopimuksen toimeenpanoon tarvitaan rahoitusta etenkin kehittyville maille. Ministerit keskustelivat siitä, että rahoituksessa tulisi hyödyntää nykyisiä rahastoja. Lisäksi yksityisen sektorin tulee tukea sopimuksen toimeenpanoa saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.