Suomi informoi Itämeren suo­je­lu­ko­mis­sio­ta tilanteesta Saaristomeren alueen maa­ta­lous­kuor­mi­tuk­sen poistamiseksi pahimpien kuormittajien listalta

Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maa- ja metsätalousministeriö laativat parhaillaan Suomen ympäristökeskuksen tukemana Itämeren suojelukomissiolle tilannearviota Saaristomeren poistamisesta Itämeren pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalta. Hot spotin tilannetta luotaava arviointiraportti valmistuu vuoden 2025 alussa, ja tilannetietoja tullaan päivittämään vuosittain. Mikäli Suomi täyttää ehdot vuoden 2026 syksyyn mennessä, Suomi voi jättää Itämeren suojelukomissiolle hakemuksen hot spotin poistamiseksi listalta Saaristomeri-ohjelman tavoiteaikataulussa vuoden 2027 loppuun mennessä.    

Itämeren suojelukomissio on asettanut pahimpien kuormittajien poistolle lukuisia ehtoja. Tärkein näistä on vähentää Saaristomeren valuma-alueen maatalouden typpi- ja fosforikuormitusta ja saada se pysyvään laskusuuntaan. Muita ehtoja ovat kuormituksen hillitsemiseksi käynnistetty toimintaohjelma ja sen toimeenpanon rahoitus. Lisäksi Itämeren suojelusopimuksen niin kutsutusta maatalousliitteestä löytyvien ehtojen tulee täyttyä. Ne koskevat muun muassa lantamääriä suhteessa levityspinta-alaan, eläinsuojien ominaisuuksia, ravinteiden kierrätystä ja lannoitusta sekä viljelymaan suoja-alueita ja talviaikaista kasvipeitteisyyttä.

Ravinteiden kokonaiskuormitus Saaristomereen on laskenut vuosina 1995–2023. Kokonaiskuormituksen vähenemä johtuu etenkin pistemäisen kuormituksen vähenemisestä, lähinnä yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen paranemisesta. Myös fosforin hajakuormitus, joka on pääasiassa maataloudesta peräisin, on vuoden 2023 kuormitustietojen perusteella ensimmäistä kertaa pysyvämpiluonteisessa laskussa. Typen hajakuormituksen laskusuuntaa sen sijaan ei ole havaittavissa.

”Tavoitteiden saavuttaminen molempien ravinteiden osalta on haasteellista. Vaikka töitä niiden eteen tehdään hartiavoimin, ravinnekuormitus vähenee viiveellä. Uudet tiedot fosforin hajakuormituksen vähenevästä suunnasta ovat kuitenkin lupaavia”, ohjelmapäällikkö Maria Laamanen sanoo.

Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Petteri Orpon hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa muun muassa painottaen mittakaavaltaan merkittäviin ravinnekierron parantamisiin johtavia toimenpiteitä. Saaristomeri-ohjelman toteuttamisen vauhdittamiseksi on perustettu kolme pilottialuetta, joille kohdennetaan erityisen runsaasti kuormitusta vähentäviä toimia verrattuna muuhun valuma-alueeseen. Lisäksi on käynnistetty yritysten vesivastuusitoumuksiin kannustava työ.

Saaristomeri-ohjelman puitteissa laadittu Maatalouden vesiensuojelun tiekartta osoittaa tärkeimmät tarvittavat toimenpiteet, ja Saaristomeri-ohjelma täyttää vaatimuksen toimintaohjelmasta. Toimenpiteiden toteutukseen on osoitettu valtion rahoitusta vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman ja kansallisten ravinnekierrätysohjelmien kautta. Lisäksi CAP-suunnitelman tuet osaltaan edesauttavat Saaristomeren tilan parantamispyrkimyksiä. Maataloudelle asetettujen ehtojen täyttymistä arvioidaan lähikuukausina ja tunnistetaan onnistumisia sekä vielä työtä vaativia kohteita.

Suomi haluaa omalla esimerkillään aktivoida myös muita Itämeren suojelusopimuksen sopimusosapuolia työhön viimeisten hot spotiensa puhdistamiseksi. Hot spot -ohjelman kohteita oli Itämeren alueella alun perin 162 lähinnä teollisuuden, yhdyskuntien ja maatalouden päästölähdettä. Vuoteen 2020 mennessä näistä oli puhdistettu suurin osa, 122 kappaletta. Suomesta oli listalla alun pitäen kymmenen teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen sekä maatalouden kohdetta, joista Saaristomeren alueen maatalouskuormitus on viimeinen.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.