Suomi kahdeksantena EU-maiden tasa-arvovertailussa

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi tuoreimman sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 24. lokakuuta. Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Käytössä on yhteensä 31 indikaattoria. Lisäksi raportissa on mukana erityinen teema. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2021. 

Indeksin kokonaisluku EU:ssa ylitti ensimmäisen kerran 70 rajan ollen nyt 70,2. Täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua edellisestä mittauksesta on 1,6 pistettä, joka on indeksin mittaushistorian suurin. EU-maiden kokonaisvertailussa kehitystä on tapahtunut useilla alueilla, erityisesti valtaa mittaava luku on kasvanut pitkällä aikavälillä. 

Vertailun kärjessä on Ruotsi 82,2 pisteellä, toiseksi sijoittui Alankomaat ja kolmanneksi Tanska. 

Suomen kokonaisluku on nyt 74,4. Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden kanssa EIGEn luokituksessa ryhmään, jossa kansallinen pistemäärä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo, mutta tasa-arvon kehitys on EU:n keskiarvoa hitaampaa.

Suomen pisteet nousivat sekä terveyden että työn alueella. Suurinta nousu on ollut työssä. Parannusta on tapahtunut erityisesti työelämän laadussa ja osallistumisessa. 

Tiedon, rahan, vallan ja ajan pisteet laskivat. Tiedon alueella pisteitä laskee koulutuksen segregaatio. Ajan alueella muutos johtuu sukupuolten välisen epätasa-arvon lisääntymisestä vapaa-ajan toimintojen osa-alueella. Naisten osallistuminen liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksiin on vähentynyt jyrkästi, kun miesten osallistuminen puolestaan on noussut jonkin verran. Raportista käy kuitenkin ilmi, että naisten ja miesten ero palkattomassa hoivassa ja kotitöissä on kaventunut. Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet pieniä.

”Suomella on vahvan tasa-arvomaan historia ja sijoitumme edelleen hyvin, mutta tulos osoittaa, että jos joku luuli tasa-arvon olevan valmis, olemme kaukana siitä. Tasa-arvoindeksin mukaan parannettavaa on erityisesti koulutuksen segregaatiossa ja yllättäen myös vapaa-ajan, kulttuurin ja liikunnan tasa-arvossa. Hallitus on sitoutunut tasa-arvon edistämiseen ja haluamme nostaa Suomen takaisin kärkeen. Hallitusohjelma painottaa myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista”, tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Vuoden 2023 erityisteema on sukupuolten tasa-arvo ja sosiaalisesti oikeudenmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Erityisteemassa analysoidaan yleisön asenteita ja käyttäytymistä ilmastonmuutosta ja sen hillitsemistä koskevissa kysymyksissä, energiassa, liikenteessä ja päätöksenteossa. Tietoja on kerätty useista eri tutkimuksista.

Analyysi osoittaa, että sukupuoli ja risteävä eriarvoisuus vaikuttavat muun muassa mahdollisuuksiin osallistua vihreän siirtymän päätöksentekoon ja työvoimaan. EU:n liikenne- ja energiasektorit ovat vahvasti miesvaltaisia. Analyysin mukaan naiset ovat aliedustettuina myös vihreän siirtymän päätöksenteossa.

Tasa-arvoindeksin avulla voidaan vertailla sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-maiden välillä ja eri ajankohtina. Indeksi mittaa eroa naisten ja miesten tilanteen välillä sekä tasa-arvon kokonaistasoa. 

Indeksi antaa tietoa sukupuolten tasa-arvoa koskevista haasteista ja myönteisestä kehityksestä myös päätöksenteon pohjaksi. Indeksi on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Vuodesta 2019 lähtien indeksi on julkaistu joka vuosi. Vuodesta 2019 alkaen jokaiseen raporttiin on myös valittu erityisteema.

Lähde ja lisätietoja: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.