Suomi kahdeksantena EU-maiden tasa-arvovertailussa

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi tuoreimman sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 10.12.2024. Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Käytössä on yhteensä 31 indikaattoria. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2022 eli edelliseltä vaalikaudelta. 

Indeksin kokonaisluku on nyt EU:ssa 71, kun täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua tuli edellisestä mittauksesta 0,8 pistettä. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna, jolloin indeksi nousi 1,6 pisteellä. 

Vertailun kärjessä on Ruotsi 82 pisteellä ja sen jälkeen Tanska ja Alankomaat 78,8 pisteellä. Espanja ylsi neljänneksi 76,7 pisteellä, Belgia ja Ranska yhdessä viidenneksi 76,1 pisteellä ja Luxembourg seitsemänneksi 75,4 pisteellä.

Suomi sijoittui kahdeksanneksi 74,5 pisteellä. Luku kasvoi viime vuodesta 0,1 pisteellä, mutta kasvuvauhti on EU-alueen neljänneksi hitain yhdessä Belgian kanssa. Ruotsissa, Bulgariassa ja Kroatiassa pistemäärä laski.

Suomi luokitellaan indeksissä yhdessä Belgian, Tanskan, Irlannin, Ranskan, Alankomaiden, Slovenian ja Ruotsin kanssa tasaantuvan kasvun ryhmään, joiden pisteet ovat EU:n keskiarvoa korkeammat mutta kasvu keskiarvoa hitaampaa.

Suomen pisteet nousivat työn ja vallan alueella. Suurinta nousu on ollut vallassa, jonka alueella Suomi on EU-maista viides. Nousua on tapahtunut erityisesti yhteiskunnallisen vallan osa-alueella, jossa mitataan naisten ja miesten osuutta tutkimusrahoitusorganisaatioiden, Yleisradion ja kansallisen olympiakomitean hallitusten jäsenistä. 

Naisten osuus politiikassa on Suomessa yksi EU:n korkeimmista. Kansanedustajista 47 prosenttia on naisia. Suomen nykyisen hallituksen ministereistä naisia on noin 60 prosenttia. Luku on Suomen historian korkein. 

Huonoimmat pisteet Suomi sai tiedon alueella, jossa laskua on tapahtunut koulutustasossa ja osallistumisessa. Pisteitä laskee erityisesti koulutuksen segregaatio. Vuonna 2022 naisista 38 prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia työllistyi koulutus-, sosiaali- ja terveysaloilla. Ero sukupuolten välillä on yksi laajimmista koko EU:ssa. 

”Suomella on vahva historia ja identiteetti tasa-arvon edelläkävijänä, mutta vertailu osoittaa, ettei se ole itsestäänselvyys. Erityisen heikosti Suomi sijoittuu ja erottuu koulutuksen ja työelämän segregaatiossa. Sen korjaaminen vaatii syvän asennemuutoksen ja pitkäjänteistä tasa-arvotyötä, joka alkaa jo kasvatuksesta. Vallan alueella Suomen naisten asema on viime vuosina vahvistunut”, tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Tasa-arvoindeksin yhteydessä julkaistaan yleensä erityisteema, joka tulee tällä kertaa omana erillisenä julkaisunaan vuoden 2025 alussa. Julkaisun teemana on nyt naisiin kohdistuva väkivalta.

”Orpon hallituksen tasa-arvopolitiikan kärki on naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen. Se on Suomen tasa-arvon musta piste. Ensi vuoden alusta julkaistava väkivaltaa koskeva erillisjulkaisu antaa tärkeää lisätietoa”, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Tasa-arvoindeksin avulla voidaan vertailla sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-maiden välillä eri ajankohtina, ja sitä on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Indeksi mittaa eroa naisten ja miesten tilanteen välillä sekä tasa-arvon kokonaistasoa. Indeksi antaa tietoa sukupuolten tasa-arvoa koskevista haasteista ja myönteisestä kehityksestä myös päätöksenteon pohjaksi.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.