Suomi näyttää tietä maaperän ja hiilensidonnan tutkimuksessa – teemat ovat pinnalla EU-tasolla

Parhaillaan EU-tasolla on valmistelussa sekä maaperän terveyteen että hiilenpoistojen sertifiointiin liittyvät lainsäädäntöehdotukset, joiden yhtenä tavoitteena on tukea ilmastomuutoksen ehkäisemistä sekä siihen sopeutumista maankäyttösektorilla. Valmistelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkittua tietoa, jonka avulla pystytään arvioimaan ja todentamaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta sekä tuomaan esille eri maiden ominaispiirteitä. 

Suomessa tehty tutkimus voi näyttää tietä myös muille jäsenmaille. Kuluvana keväänä suomalainen tutkimusosaaminen onkin ollut esillä myös Brysselissä.

Hiilestä kiinni -hankkeissa on tutkittu muun muassa maaperän hiilensidontaa ja varastointia sekä tuhkalannoituksen vaikutuksia suometsissä. Hankkeissa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka sopivat erilaisille kohteille.

SuoHitu-hankkeessa tutkitaan tuhkalannoituksen vaikutusta maaperän kasvishuonekaasupäästöihin ja -taseeseen sekä monimuotoisuuteen ja vesistökuormitukseen suometsissä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2022 käynnistyneessä hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia: tuhkalannoitus parantaa maaperän ravinteisuutta ja lisää metsänkasvua voimakkaasti, ja voi näin kasvattaa tehokkaasti metsien hiilinielua. Tuhkalannoitus voi kuitenkin lisätä päästöjä maaperästä, siksi on tärkeää tarkastella suometsän kasvihuonekaasutasetta kokonaisuutena. Tuhkalannoituksen vaikutusta maaperän biodiversiteettiin vasta tutkitaan.

Peltomaiden mahdollisuuksia hiilensidonnan lisäämiseen tutkitaan puolestaan HiiletIn-hankkeessa, jossa arvioidaan koko Suomen kivennäismaapeltojen hiilensidontapotentiaalia. Hankkeessa on kartoitettu hiilenkerryttämisen kannalta potentiaalisten peltojen sijaintia, jolloin erilaisia ohjauskeinoja voidaan kohdentaa soveltuville alueille. Tulosten mukaan potentiaalia maaperän hiilinielun kasvattamiseen löytyy erityisesti Etelä-Suomesta.

Suomen maaperän tilaa ja sen seurantaa selvitetään ympäristöministeriön käynnistämässä hankkeessa kevään 2023 aikana. Tuloksia hyödynnetään EU:n ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa maaperän terveyttä koskevasta säädösehdotuksesta.

Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat poliittista ohjausta täydentävä keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Hiilimarkkinoilla eri toimijat voivat ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen yritysten, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. 

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön helmikuussa 2023 julkaiseman oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus tukea vapaaehtoisia ilmastotekoja käyttämällä ilmastoyksiköitä. Opas kokoaa hyvät käytännöt sekä suositukset ilmastoyksiköiden tuottamiselle ja yksiköihin perustuvien väittämien tekemiselle.

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehittämistä on tutkittu myös KolKom-hankkeessa, jossa selvitetään niiden vaikutuksia metsä- ja maataloussektorien tuotantoon ja arvoketjuihin. Hankkeessa hahmotellaan hiilikompensaation kehityspolkuja eli skenaarioita, ja arvioidaan niiden vaikutuksia puumarkkinoihin ja maataloustuotantoon, maanomistajien tuloihin sekä kansan- ja aluetalouteen.

***

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisätietoja kokonaisuudesta sekä tiedot jo rahoitetuista hankkeista löytyvät osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.